Feb 11, 2010 16:29
Nyt on sitten tavarat pakattuna ja olen valmiina muuttamaan - taas. Tämä kerta tuntuu menevän paljon helpommin kuin Petralta muuttaminen. Evi ja Eckhard on kyllä aivan huippuja, mutta varsinkin Evissä on ne ärsyttävät puolensa - erityisesti se, että se vikisee ihan turhanpäiväisistä asioista, pistää syömään ihan liikaa ja muutenkin sellaisia pieniä juttuja, joista en oikein pahemmin välitä... Petra taas on ♥ ! En nyt yhtään tiedä, että olenko tänne takaisin tulossa, kyllä varmaan. Pitää kuunnella eka Eddylta, että millaista Alberteilla on, ennen kuin menee mitään päättämään. Kyllä nämä kuitenkin tekee niin paljon kivoja juttuja meille ja niin.
Meni pakkaamiseen tunti. En ole uskaltanut nostaa yhtäkään laukkua: äitin jäkiskassi venyy ihan kivasti, pikkulaukussa on kaikki kirjat yms tarvikkeet, koululaukun kantohihnan pitäisi vielä vähän aikaa jaksaa, kunnes saan tuon kauan aikaa sitten ostamani laukun tuunattua, liikkavaatteet on suosiolla omassa pussissaan ja tungin kenkäpussin Evin antamaan Hajon laukkuun. Täällä on ollut viimeksi yhtä siistiä kolme kuukautta sitten, kun tulin. Minkäs teet, kun tilaa ei ole tarpeeksi ja tavarat pitää jonnekin levittää? Tulee kyllä kriisi paluuvaiheessa, miten saan nämä roudattua takaisin Suomeen??!
Saan kuulemma tänään olla yksin uudessa kodissa, Cathrinilla on synttärit ja Ulrikella+Michaelilla on joku vieras, ei kait ne sitten kotona ole. No, sopii minulle, saanpahan ajoissa asettua, järjestellä tavarani taas uusille paikoille ja näpsäistä talosta - ja miksei vaikka koulustakin - pari kuvaa.
Petralla on tänään synttärit, koetin jo kerran soittaa, mutta ei vastannut. Voisi kokeilla uudemman kerran.
Evin pitäisi kai jossain välissä tulla kotiin ja syödään taas jotain kivoja leivoksia. Ah lihominen, lempiharrastukseni nykyään! Toivottavasti se ei pillitä, kun lähdetään, ei ole yhtään itku-olo.
Pitäisi myös se lentolippu hiljalleen hankkia. Olen niin aikaansaamaton ihminen että... Kuitenkin samoissa päivämäärissä ajattelin pysyä, siinä heinäkuun kymmenennen päivän molemmin puolin olisi kivasti aikaa, todennäköisesti ostan lipun sunnuntaille.
Huomenna Julian kanssa katsomaan hänen hoitohevosta! Kiva päästä heppojen hajuja tuoksuttelemaan, siitä onkin jo varmaan puolitoista vuotta viime kerrasta. Viikonloppuna ei mitään ihmeempää, mutta maanantaina sitten Köln! Koetan tässä miettiä, että puenko itseni vampyyriksi vai Suomi-faniksi.
kaverit,
familie hülter,
familie harnischmacher,
familie schriever,
familie albert,
tapahtumat,
paluu