Uskonnot ja maailmankatsomukset: Nykyisyys
Uskonnot ja maailmankatsomukset: Nykyisyys
Maapallomme ihmisväestö on koko ajan kasvussa ja sen kasvu on vain kiihtynyt 1900-luvusta eteenpäin. United States Census Bureaun mukaan 6,5 miljardin ihmisen raja rikottiin helmikuussa 2006. Vuonna 2008 saavutetaan merkittävä virstanpylväs: ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa yli puolet maailman väestöstä, 3,3 miljardia ihmistä, asuu kaupungeissa. Vuoteen 2030 mennessä tämän luvun arvioidaan nousevan viiteen miljardiin. Seuraavien vuosikymmenten aikana kehitysmaiden kaupunkien kasvu tulee olemaan ennennäkemätöntä. Etenkin Afrikan ja Aasian kaupunkiväestö tulee kaksinkertaistumaan. Vuonna 2030 koko maailman kaupunkilaisista 81 prosenttia asuu kehitysmaissa. Mitä tämä siis tarkoittaa ihmisten hengelliselle kehitykselle? Millaiset uskonnot ja maailmankatsomukset pysyvät vallalla sekä minkälaisia uusia suuntauksia tulevat vuodet tuovat tullessaan? Sitä voimme vain arvailla.
Nykyään uskonnolla tarkoitetaan uskoa jumaluuteen tai muuhun yli-inhimilliseen mahtiin, siihen turvautumista sekä siihen liittyvää pyhyyden kokemusta yleismaailmallisena ilmiönä. Nämä ovat uskonnossa usein muotoutuneet oppijärjestelmäksi ja ilmenevät erilaisina yhteisöllisinä tapoina ja palvontamenoina.
Elämänkatsomus tai elämänkäsitys on taas määritelty muun muassa kokonaiskäsitykseksi ihmiselämän merkityksestä. Elämänkatsomuksella saatetaan tarkoittaa samaa kuin maailmankatsomus, joka liittyy tietynlaisiin arvoihin ja arvostuksiin. Yksilötasolla maailmankatsomus voidaan laajasti määritellä tavaksi, jolla yksilö näkee suhteensa muuhun maailmaan eli muita ihmisiä, luontoa, erilaisia instituutioita yms. kohtaan. Elämänkatsomus voidaan määritellä taas tavaksi, jolla yksilö yhdistää elämänsä kokemukset, tiedot ja päämäärät niin, että hänelle syntyy kokonaiskäsitys omasta elämästään.
Uskonnoissa jumalakäsityksen mukaan jumaluus-uskonnot voidaan jakaa monoteismi- (yksijumalisiin) sekä polyteismi- (monijumalisiin) tai panteismi- (kaikki koostuu esimerkiksi jumaluudesta tai että kaikki on pohjimmiltaan yhtä) uskontoihin.
Viime aikoina on yleistynyt myös uskontojen historiallinen jako:
abrahamilaiset uskonnot, joita ovat kolme Lähi-idän alueella syntynyttä yksijumalaista kirjauskontoa, jotka perustuvat samaan seemiläiseen perinteseen ja jäljittävät alkuperänsä Abrahamiin (juutalaisuus, kristinusko, islam).
dharmalaiset uskonnot, joiden Intialaisten tai intialaisperäisten uskontojen keskeisenä teoreettisenä käsitteenä on dharma, jolla tarkoitetaan ihmisestä riippumatta olemassa olevaa luonnollista järjestystä sekä tämän järjetyksen mukaista elämää (hindulaisuus, jainalaisuus, sikhiläisyys).
taolaiset uskonnot, jotka määritellään usein kolmena tienä, jotka johtavat tasapainoon eli taoon. jokainen näistä uskoista määrittelevät omalla tavallaan sen, miten tao voidaan elämässä saavuttaa ja tavallaan nirvanaan pyrkimistä voi verrata taon tavoitteluun (taolaisuus, buddhalaisuus, kongfutselaisuus)
animistiset uskonnot (henkiuskonnot) jotka ovat uskontotyyppi, jossa esineillä, kasveilla ja luonnonvoimilla uskotaan olevan sielu. Animistisessa maailmankuvassa ihminen on yleensä jokseenkin tasavertainen eläinten, kasvien ja luonnonvoimien kanssa.
Tällä hetkellä vallalla olevina uskontoina ovat:
kristinusko, Islam, uskontokuntiin kuulumattomat uskonnot tai uskonnottomuus, hindulaisuus, Kiinan kansanuskonnot, buddhismi, etniset uskonnot (yhteisön alkuperäiset muinaisuskonnot), ateismi, uudet uskonnot (1850-> syntyneet uskonnot), sikhismi ja juutalaisuus.
Alla on kuva yleisimpien uskontojen esiintyvyydestä maapallolla.
kuva 1
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonto
http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4kiluku
http://www.vaestoliitto.fi/mp/db/file_library/x/IMG/82691/file/UNFPAKaupungeissakasvaamahdollisuus.pdf
http://fi.wikipedia.org/wiki/Monismi_(ontologinen)
http://www.alli.fi/tieto/polycult/1_2.html
Kuvat:
kuva 1: http://www.worldreligions.psu.edu/images/artimages/maps/worldmapsmall.jpg