Netittömän viikonlopun jälkeen...
Ihan ensiksi haluan hieman fanityttöillä.
KYYYYAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAHHH!!!!! H-haluan niin kovasti oman pienen Amerikka-lapsen... >w<
Kiitos.
Lähdin perjantaina töiden jälkeen Kauhajoelle äidin ja isän luo ja vietin viikonlopun lähinnä kävelyitä tehden (Mandakin oli tyytyväinen kun kerrankin joku lenkitti sitä tarpeeksi :D) ja televisiota tuijottaen. Oli välillä pieniä tuskallisia hetkiä kun halusin hirveästi käydä katsomassa, mitä uutta Hetalia-yhteisöön on tullut... mutta isällä ja äidillä ei ole tietokonetta. :'(
Tapasin myös eräällä kävelylenkillä sattumalta Sonjan, ja jäin jutustelemaan vähäksi aikaa... Olin yläasteella samalla luokalla Sonjan kanssa ja tulimme juttuun ihan hyvin, mutta en ole Vaasaan muutettuani juurikaan pitänyt häneen yhteyttä. Hän kertoi muuttaneensa juuri poikaystävänsä kanssa yhteen. On tosi hienoa, että jotkut pysyvät yhdessä niin pitkään näin nuorina, kun Sonjakin alkoi seurustella Mikansa kanssa jo ysiluokalla.
Sunnuntaina myöhästyin junasta, joten isä heitti minut autolla kotiin vaikka yritin sanoa että jaksan kyllä odottaa seuraavaa junaa. Kotimatkalla Jutta soitti ja kysyi, saako tulla käymään.
Vietin siis eilisillan Jutan kanssa. Jutta kertoi pienistä parisuhdeongelmistaan ja yritin parhaani mukaan lohdutella, mutta olen erittäin huono sellaisissa asioissa... On tosi turhauttavaa, kun joku haluaa puhua jostain tärkeästä, ja sitten en osaakaan reagoida oikein mitenkään ja sanon vain tyhmiä juttuja. Noh, ainakin Jutta tuntui vähän piristyvän saatuaan sydäntään purettua, ja lopulta kävimme ABC:ltä ostamassa vähän jäätelöä ja katsoimme monta jaksoa Sinkkuelämää, minkä jälkeen Jutta jäi vielä yöksi.
Aamulla ylös pääseminen oli tuskaista meille molemmille, mutta aikamme vitkuteltuamme nousimme aamiaiselle (en muistanut viikonloppuna ostaa sitä juustoa, eli jo toinen aamiainen ilman juustoa D:). Minulle tuli vähän kiire töihin, mutta ehdinpä kuitenkin ajoissa.... hilkulla. Töissä purimme Lindan kanssa toisillemme turhautumistamme asiakkaista, jotka jättävät sovittamansa vaatteet sovituskoppeihin tai pahimmassa tapauksessa ryttäävät ne jonnekin patterin väliin tai lykkäävät kaikki samaan rekkiin... eikä yksikään vaate päädy oikealle paikalleen. Jotkut asiakkaat ovat tietysti tosi ihania ja viitsivät viedä sovittamansa vaatteet samoille paikoille, mutta toiset eivät vain ymmärrä että muutkin ehkä saattavat haluta sovittaa niitä samoja kokoja samoista vaatteista kuin he, ja jättävät vaatteensa myyjien huoleksi.
Töistä päästyäni tapitin Hetalian ja melkein itkin kun chibi!Amerikka on niin suloinen. Jopa itkiessään! Tuo jakso sai kyllä Amerikka/Englanti innostukseni kohoamaan taivaisiin. Lähetin Jutalle viestin, jossa tietysti kyselin ensin vointia ja sitten fanityttöilin Amerikasta ja Englannista, ja tietysti Ranskasta (joka nauroi taivaallisesti >w< jos olisin ollut Amerikka, olisin ollut sulaa vahaa ja syönyt monsieur Bonnefoyn kädestä)... ja Jutta pohti vastausviestissään, että on suunnitellut kirjoittavansa jonkun Amerikka/Englanti fanficin lähiaikoina. Ilahduin, koska tiedän että Jutta parittaa Ranska/Englantia (ja omien sanojensa mukaan kinkymmälle päälle sattuessaan toisin päin, Englanti/Ranskaa) ehkä hitusen enemmän kuin Amerikka/Englantia. :D Ja Jutta vielä kirjoittaa tosi hyvin, hänellä on kiva tyyli. Toivottavasti hän saa jotain kirjoitettua, lukisin tosi mielelläni suomenkielistä Amerikka/Englantia~ ♥
Nyt pitäisi varmaan tehdä jotain ruokaa.
KYYYYAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAHHH!!!!! H-haluan niin kovasti oman pienen Amerikka-lapsen... >w<
Kiitos.
Lähdin perjantaina töiden jälkeen Kauhajoelle äidin ja isän luo ja vietin viikonlopun lähinnä kävelyitä tehden (Mandakin oli tyytyväinen kun kerrankin joku lenkitti sitä tarpeeksi :D) ja televisiota tuijottaen. Oli välillä pieniä tuskallisia hetkiä kun halusin hirveästi käydä katsomassa, mitä uutta Hetalia-yhteisöön on tullut... mutta isällä ja äidillä ei ole tietokonetta. :'(
Tapasin myös eräällä kävelylenkillä sattumalta Sonjan, ja jäin jutustelemaan vähäksi aikaa... Olin yläasteella samalla luokalla Sonjan kanssa ja tulimme juttuun ihan hyvin, mutta en ole Vaasaan muutettuani juurikaan pitänyt häneen yhteyttä. Hän kertoi muuttaneensa juuri poikaystävänsä kanssa yhteen. On tosi hienoa, että jotkut pysyvät yhdessä niin pitkään näin nuorina, kun Sonjakin alkoi seurustella Mikansa kanssa jo ysiluokalla.
Sunnuntaina myöhästyin junasta, joten isä heitti minut autolla kotiin vaikka yritin sanoa että jaksan kyllä odottaa seuraavaa junaa. Kotimatkalla Jutta soitti ja kysyi, saako tulla käymään.
Vietin siis eilisillan Jutan kanssa. Jutta kertoi pienistä parisuhdeongelmistaan ja yritin parhaani mukaan lohdutella, mutta olen erittäin huono sellaisissa asioissa... On tosi turhauttavaa, kun joku haluaa puhua jostain tärkeästä, ja sitten en osaakaan reagoida oikein mitenkään ja sanon vain tyhmiä juttuja. Noh, ainakin Jutta tuntui vähän piristyvän saatuaan sydäntään purettua, ja lopulta kävimme ABC:ltä ostamassa vähän jäätelöä ja katsoimme monta jaksoa Sinkkuelämää, minkä jälkeen Jutta jäi vielä yöksi.
Aamulla ylös pääseminen oli tuskaista meille molemmille, mutta aikamme vitkuteltuamme nousimme aamiaiselle (en muistanut viikonloppuna ostaa sitä juustoa, eli jo toinen aamiainen ilman juustoa D:). Minulle tuli vähän kiire töihin, mutta ehdinpä kuitenkin ajoissa.... hilkulla. Töissä purimme Lindan kanssa toisillemme turhautumistamme asiakkaista, jotka jättävät sovittamansa vaatteet sovituskoppeihin tai pahimmassa tapauksessa ryttäävät ne jonnekin patterin väliin tai lykkäävät kaikki samaan rekkiin... eikä yksikään vaate päädy oikealle paikalleen. Jotkut asiakkaat ovat tietysti tosi ihania ja viitsivät viedä sovittamansa vaatteet samoille paikoille, mutta toiset eivät vain ymmärrä että muutkin ehkä saattavat haluta sovittaa niitä samoja kokoja samoista vaatteista kuin he, ja jättävät vaatteensa myyjien huoleksi.
Töistä päästyäni tapitin Hetalian ja melkein itkin kun chibi!Amerikka on niin suloinen. Jopa itkiessään! Tuo jakso sai kyllä Amerikka/Englanti innostukseni kohoamaan taivaisiin. Lähetin Jutalle viestin, jossa tietysti kyselin ensin vointia ja sitten fanityttöilin Amerikasta ja Englannista, ja tietysti Ranskasta (joka nauroi taivaallisesti >w< jos olisin ollut Amerikka, olisin ollut sulaa vahaa ja syönyt monsieur Bonnefoyn kädestä)... ja Jutta pohti vastausviestissään, että on suunnitellut kirjoittavansa jonkun Amerikka/Englanti fanficin lähiaikoina. Ilahduin, koska tiedän että Jutta parittaa Ranska/Englantia (ja omien sanojensa mukaan kinkymmälle päälle sattuessaan toisin päin, Englanti/Ranskaa) ehkä hitusen enemmän kuin Amerikka/Englantia. :D Ja Jutta vielä kirjoittaa tosi hyvin, hänellä on kiva tyyli. Toivottavasti hän saa jotain kirjoitettua, lukisin tosi mielelläni suomenkielistä Amerikka/Englantia~ ♥
Nyt pitäisi varmaan tehdä jotain ruokaa.