Aug 21, 2006 15:40
Kaivetaanpas naftaliinista tämäkin, ihan vain kirjoittamisen tarpeesta, kun ei tätä kukaan lue. :D
Anyway, on tultu siihen pisteeseen asepalveluksessa, että aamuja on jäljellä 137, sotilasarvo on alikersantti ja päivät koostuvat lähinnä koneen ääressä istustelusta.
Olen siis varusmiestoimikunnan (VMTK) varapuheenjohtaja, lomakyytimies, jota tuskin hirveästi arvostetaan. Kas, kun täällä porukka käy vapaa-ajallaan, niin täällä lähinnä surffataan netissä. Työt kun on tehty jo aiemmin. Onhan nämä hyviä hommia, ei siinä mitään. Tuntuu kateellisiakin riittävän.
Viikonloppuelämä on aika hiljaista, tosin Tuiskurockissa pystäysin viime lauantaina, Irinalle menetin ääneni. Tuttuja näkyi monesta piiristä, sellaisiakin, joihin ei hetkeen ollut törmännyt. Jotenkin välillä turhauttaa, kun lomat on lyhyiä, eikä ehdi nähdä ketään, eikä aina jaksakaan. Ja argh. Mie tahdon matkustaa. Varmaan menee kesään, kun näillä päivärahoilla ei hirmu kauas kuljeta. Ellei sitten vedetä ihan nollabudjetilla reppureissua. Tosin, kukaan ei lähde mun kanssa.
Kai tämä tässä menee, edelleenkään en tiedä mikä minusta tulee isona, enkä seurustele vakavasti.
-Eetu-