Yyterin twist
Sitten viime kuuluman on taas ehtinyt paljon tapahtua. Ehkäpä aloitan kertomalla Englannin matkastamme. Ehken muusta kerrokaan.
Lähdimme Ryanairin-karjankuljetuslennolla kohti Stanstedin lentokenttää. Sieltä erinäisten seikkailujen jälkeen Mineheadiin. Olimme siis matkalla All Tommorrow Partiesin tilaisuuteen nimeltä Nightmare Before Christmas curated by Thurston Moore. Eli siis metelirokkia oli tiedossa. Keskimäärin ohjelmisto täyttyi puolet laadukkaasta metelöinnistä ja toinen puoli oli tekotaiteellista metelöintiä.
Tapahtumalla oli paljon ongelmia, mutta ne hoidettiin niin tyylikkästi parhaaseen mahdolliseen suuntaa, että ei voi kuin arvostaa. Miettikää tilannetta, että konserttiin ei mahdukaan kaikki lipunostaneet ja sinne haluavat. Seuraavana päivänä jokaiseen hotellihuoneeseen tuodaan lappu, jossa pahoitellaan asiaa ja kerrotaan lisäkonsertista seuraavalla päivällä. Kiukku lähtee kummasti pois, kun lapussa on oikeasti pahoittelivia ja selvästi ihmisistä välittäviä kommentteja.
Aamiaiset vedettiin tietysti rehelliseen Englantilaiseen tyyliin (ts. englantilainen aamiainen). Lautaselle ladottiin pekonia, paistettuja häränsilmiä (eli kananmunia), munakasta, papusoossia, rasvassa keitettyjä herkkusieniä, rasvassa paistettuja paahtoleipiä ja kai siinä vielä jotain muutakin rasvasta tehtyä oli. Jokseenkin voin sanoa, että ei tee kovasti mieli enää pekonia tai muutakaan rasvaista. Osaa arvostaa pelkkää makaroonia kummasti.
Sunnuntaina olikin oikein mielenkiintoinen tilanne. Lähdimme katsomaan Gang of Fouria isolle lavalle. Itseasiassa tämä saattoi olla yksi niistä korvatuista toisista keikoista. Lavalle astui neljä pukuihin tyylikkäästi pukeutunutta keski-ikäistä miestä. Soittoalkoi ja sitten kaikki meni vikaan. Liikehdintä lavalla oli jotain niin kauheaa, että teki mieli huutaa miehet pois lavalta. Apinatanssi voisi olla hyvä juttu ehkä jossain... oikeastaan ei missään! Aivan kamalaa. Yhteen ääneen pärisimme Miksun, Tuukan ja Jaakon kanssa herrojen touhuja, kun yht'äkkiä alkoi tapahtua...
...Vierestämme hoiperteli oudon näköinen hahmo. Hän pyyteli apua ihmisiltä naamasta vuotaen verta. Moni katsoi, mutta ei auttanut. Hahmon kadotessa ihmismassaan sisäinen laupias samariinilaiseni(närästykseen tulee toisinaan vedettyä muutakin kuin Renniee ja maitoa) heräsi ja lähti juoksemaan henkilön perään. Huudahdin jotain heitä ja muuta huomiota herättävää, jotta henkilö kääntyisi. Ojensin henkilölle taskuistani löytyneet nenäliinat ja vaihdoin tämän kanssa pari sanaa. Paniikinomaisesti hän kertoi saaneensa selkään lavan edustalla. Sitten sen tajusin! Edessänihän seisoi ihka oikea transu. Tilanne on siis tämä: edessäni seisoo vertavuotava transu, jolle minä ojennan ainakin päätä lyhyempänä nenäliinoja ja taustalla Gang of Four vetää apinatanssia. Jälkeenpäin sain kuulla kommentteja "joskus paras apu on ettei auta". Pesin veret käsistäni lähes kuin eleenä, että olin tehnyt voitavani transun kanssa. Niin tämä siis tapahtui lavalla, jossa Iggy Pop huusi pari päivää aiemmin "fucking Graceland!". Tästä ei tarina voi paljon muuttua absurdimmaksi. Uskoisin.
Lähdimme Ryanairin-karjankuljetuslennolla kohti Stanstedin lentokenttää. Sieltä erinäisten seikkailujen jälkeen Mineheadiin. Olimme siis matkalla All Tommorrow Partiesin tilaisuuteen nimeltä Nightmare Before Christmas curated by Thurston Moore. Eli siis metelirokkia oli tiedossa. Keskimäärin ohjelmisto täyttyi puolet laadukkaasta metelöinnistä ja toinen puoli oli tekotaiteellista metelöintiä.
Tapahtumalla oli paljon ongelmia, mutta ne hoidettiin niin tyylikkästi parhaaseen mahdolliseen suuntaa, että ei voi kuin arvostaa. Miettikää tilannetta, että konserttiin ei mahdukaan kaikki lipunostaneet ja sinne haluavat. Seuraavana päivänä jokaiseen hotellihuoneeseen tuodaan lappu, jossa pahoitellaan asiaa ja kerrotaan lisäkonsertista seuraavalla päivällä. Kiukku lähtee kummasti pois, kun lapussa on oikeasti pahoittelivia ja selvästi ihmisistä välittäviä kommentteja.
Aamiaiset vedettiin tietysti rehelliseen Englantilaiseen tyyliin (ts. englantilainen aamiainen). Lautaselle ladottiin pekonia, paistettuja häränsilmiä (eli kananmunia), munakasta, papusoossia, rasvassa keitettyjä herkkusieniä, rasvassa paistettuja paahtoleipiä ja kai siinä vielä jotain muutakin rasvasta tehtyä oli. Jokseenkin voin sanoa, että ei tee kovasti mieli enää pekonia tai muutakaan rasvaista. Osaa arvostaa pelkkää makaroonia kummasti.
Sunnuntaina olikin oikein mielenkiintoinen tilanne. Lähdimme katsomaan Gang of Fouria isolle lavalle. Itseasiassa tämä saattoi olla yksi niistä korvatuista toisista keikoista. Lavalle astui neljä pukuihin tyylikkäästi pukeutunutta keski-ikäistä miestä. Soittoalkoi ja sitten kaikki meni vikaan. Liikehdintä lavalla oli jotain niin kauheaa, että teki mieli huutaa miehet pois lavalta. Apinatanssi voisi olla hyvä juttu ehkä jossain... oikeastaan ei missään! Aivan kamalaa. Yhteen ääneen pärisimme Miksun, Tuukan ja Jaakon kanssa herrojen touhuja, kun yht'äkkiä alkoi tapahtua...
...Vierestämme hoiperteli oudon näköinen hahmo. Hän pyyteli apua ihmisiltä naamasta vuotaen verta. Moni katsoi, mutta ei auttanut. Hahmon kadotessa ihmismassaan sisäinen laupias samariinilaiseni(närästykseen tulee toisinaan vedettyä muutakin kuin Renniee ja maitoa) heräsi ja lähti juoksemaan henkilön perään. Huudahdin jotain heitä ja muuta huomiota herättävää, jotta henkilö kääntyisi. Ojensin henkilölle taskuistani löytyneet nenäliinat ja vaihdoin tämän kanssa pari sanaa. Paniikinomaisesti hän kertoi saaneensa selkään lavan edustalla. Sitten sen tajusin! Edessänihän seisoi ihka oikea transu. Tilanne on siis tämä: edessäni seisoo vertavuotava transu, jolle minä ojennan ainakin päätä lyhyempänä nenäliinoja ja taustalla Gang of Four vetää apinatanssia. Jälkeenpäin sain kuulla kommentteja "joskus paras apu on ettei auta". Pesin veret käsistäni lähes kuin eleenä, että olin tehnyt voitavani transun kanssa. Niin tämä siis tapahtui lavalla, jossa Iggy Pop huusi pari päivää aiemmin "fucking Graceland!". Tästä ei tarina voi paljon muuttua absurdimmaksi. Uskoisin.