Monsters of Festival

Aug 13, 2006 14:35

Huomenta. Torstaina päättyi yhteistyö metallityöväen kanssa. Lomaa tiedossa seuraavat kaksi viikkoa. Tässä onkin jo ehtinyt liikehtiä ees ja taas tavaten monia mielenkiintoisia ihmisiä.

Monsters of Popissa aloitimme jo torstaina Ilarin kanssa. Magenta Skycode oli jälleen kerran puhdasta hyvää, loistavuutta. Samae Koskinenkin yllätti pirteällä meiningillään, mutta Liekkiä en sitten enää jaksanut jäädä katsomaan. Seurusteluksihan se meni. Tai kenties se taisi mennä jo paasaamisen ja saarnaamisen tasolle mitä merkityksettömistä asioista, mutta niinhän sen kai pitääkin.

Perjantaina olikin sitten odotettavissa tapahtuman kuumin juttu: Rättö ja Lehtisalo. Sitä ennen kuitenkin nautiskelimme Miksun, Matin ja hänen tyttöystävänsä kanssa laatuaikaa Artturissa. Loistavaa sanailua. Sitten siihen keikkaan. PARAS LIVEBÄNDI! Ihan mieletön show. Niittivöitä oli niin paljon, että ei pysynyt enää perässä. Lehtisalon seppelöinti nahkakruunulla oli hieno ele. Tuntui, että herrat nauttivat. Yleisö ainakin nautti. Le Sportista sen jälkeen ei voinut edes ajatella löytävänsä hohtoa. Katsokaa nyt videoklippiäkin keikalta:
http://www.youtube.com/watch?v=W4PADep-cc8
http://www.roklintu.com

Iltojen aikana tuli juteltua monien tahojen kanssa. Tapahtuman järjestäjät tulivat kehumaan keikkojen jälkeen, että meni liput oikealle miehelle. Oli se hämmentävää. Sitten sanoja vaihtui koulukaverien, heidän kaverien (joista on tulossa minun kavereitani), Loimaa ystävien, bändijäsenten ja lehtikuvaajien kanssa. Suoranainen malliesimerkki kontaktien solmisesta.

Eilen oli vielä luokkakokous, jossa revittiin haudatut muistot esiin ja pidettiin hauskaa. Perus Loimaan Seurahuone oli tiedossa, mutta sanottava puolustukseksi, että siellä meni tällä kertaa mukavasti. Mitä nyt Eero joutui taas olemaan kuskina ja Seurahuonehan on tunnetusti kuskien keskuudessa suurta herkkua. Tämä kolmen päivän juhlinta paikasta toiseen alkaa jo näkyä selvästi ajatuksen kulussakin. Kirjoittaminen selvästikin töksii. En anna häiritä.

Kysyin eilen yhtä tyttöä melkein kahville. Melkein siitä syystä, että hän ei olekaan tavattavissa silloin kuin olin ajatellut. Pohjakysymys on kuitenkin jo esitetty, pitää vain kysyä uudestaan. Pittää rohjeta.

Syömään. Kenties olo kohenee.
Previous post Next post
Up