Mietin aamulla eskapismin käsitettä. Sillä ymmärtääkseni tarkoitetaan henkistä pakenemista realistisesta elämästä esimerkiksi haaveisiin. Mitä hölynpölyä. Mikä asia muka ei kuuluisi elämään? Elämä on liian vaikea termi määriteltäväksi. Kenenkään ihmisen ei sopisi olla sellaisessa asemassa, että voisi sanella toisille mikä on tärkeää ja mistä pakeneminen on tuomittavaa. "Eskapisti"-termiä käytetään usein järkeen pohjautumattomana haukkumanimenä, kun jotakuta ärsyttää toisen ihmisen erilaiset kiinnostuksenkohteet. Joku saattaa esimerkiksi paeta surkeaa sosiaalista tilannettaan mielestään tärkeälle yhteiskunnalliselle ristiretkelle. Ei ehkä tule ensimmäiseksi mieleen, mutta onko tämä eskapismia?
Tällainen asia tuli tänään mieleen poltellessani savuketta työmatkalla. Se on päivässäni viimeisiä mukavia hetkiä muutamaan tuntiin, niin sitä tekisi aina mieli pitkittää. Kiihkeän ajan jälkeen elämäni näyttää palanneen harmaaseen arkeen. Se ei haittaa paljon. Teen silti juttujani arjelta salassa.