Be my mirror, my sword and shield
Nyt un edellisestä tuotoksentyngästäni on viisi viikkoa, olisi ehkä aika pukertaa tännekin jotain kuulumisia (facebook alkaa tympäistä jostain syystä).
Ensin hyvät uutiset kuten:
Sain puolisen tuntia sitten tietää etten päässytkään Welcome Week International 2008 Team Leaderiksi. Ensin aika mahalasku fiilis, mutta toisaalta aika hyvä muistutus, ettei pidä ahmia kaikkea kivaa mikä etee satttuu. Ja se ainoa kerta kun olisin voinut todistaa olevani täsmällinen ja täytän lupaukseni (pyysivät lähettämään kasvokuvan ja lupasin lähettää viikonloppuun menessä), sössin (lähetin sunnuntaina pahoittelujen kera). Erotuin varmasti training dayssa, koska olin koko ajan vapaaehtoisena pelleilemässä "demonstraatioissa" ja juttelin vähän kaikkien kanssa, ja Hymyilin, mutta toisaalta se ei varmaan riitä. Saatoin vaikuttaa vähän hyperaktiiviselta. En mäkään ois välttämättä valinnut mua. Tavallaan helpottavaa tietää, että sellaiset ihmiset kuin Tuuli on puikoissa. Toivottavasti se "Panganai", joka oli listalla, on sama Panganai, jonka mä tunnen UNA:sta! Se olis kans luottamustaherättävää :) (Jos kukaan muistaa, oon maininnut Panganain tammikuun lopussa, kun olin ensimmäisessa MUN konferenssissani Bristolissa... Se väitteli Marekin kanssa, ja mä vaan istuin ja olin in awe. Sen jälkeen oli käytävä, M arek ja Shab, ja palosammuttimet.)
Niin joo ja äiti taas tapansa mukaan ylireagoi asioihin, mut ei nyt jaksa selostaa sitä.
Onko kukaan lukenut ja/tai kuullut uutisia palestiinalaisista viime aikoina? Ihan sairaan kauheeta. Itse eksyin hakemaan epä-länsimaalaisempaa näkökulmaa, ja löysin Jerusalem postin. Artikkelit itsessään ovat lueattavia (ja huomattavan pitkiä verrattuna esim BBCn tarinoihin), mutta ne kommentit!!! Maanantaina tuli niin paha mieli, että avauduin Shabille työmailista siitä kuinka niin ajattelevat ihmiset ovat todiste ihmisten epäonnistumisesta lajikokeiluna, ja "we deserve to be wiped out". Tosin tajusin, etten vaan ikinä lue nettijulkaisujen kommentteja, joten saattaa olla että se BBC (& co.) on täynnä samaa - hyvin pelottavaa - mönjää. En halua ottaa selvää. En halua vaipua uuteen toivottomuuteen - en, vaikka toipuisinkin siitä alle päivässä.
First European Model Arab Leaguesta sen verran, että Faizan n tavoittamattomissa puolet ajasta kun yritän ottaa yhteyttä. Viimeksi kun puhuttiin joku viikko sitten todettiin, että muutetaan konferenssin ajankohtaa marraskuusta esim. tammikuun lopulle (Noorin vaihtoi Renegade International MUNin -RenIMUN - tammikuusta kesään), ja Faizan ehdotti, että voisin ehkä sittenkin olla Secretary-General... Mikä olisi juuri nyt munkin mielestä aivan mahtava idea! Etenkin kun Faizan on ihan paska kommunikoinnissa. Ilmeisesti se on tehnyt jotain ja tavannut joitain ihmisiä kesän aikana, mutta en vieläkään saanut selostusta mitä tarkalleen. Ai niin, paitsi ne asiakirjat, jotka NCUSAR oli lähettänyt sen pyynnöstä. Mä en tajua millä lihaksilla tätä ylipäätään järkättiin. Ongelmana oli erityisesti se, ettei Faizan kertonut kenellekään muulle, mitä niiden olisi pitänyt tehdä. Niin että hyvin eteni! Props to all of us. Tämä on yksi syy, miksi Welcome Week -johtajuus olisi voinut olla aika iso homma... Jos oon nyt kuitenkin sekä SecGen, että UNAn puheenjohtaja, tästä tulee rankka vuosi, ja järjestettävää kyllä riittää, vaikken haalisi yhtään enempää vastuutehtäviä, edes yhdelle viikolle! Ai niin ja Assistant SecGen RenIMUNissa...
No mutta, nää proggikset on joka tapauksessa huiman kivoja. Nyt kun vielä malttaisi keskitttyä palkkatöihin ensin!
Tapasin tänään Bettinan perheen, Guirkingerit, joille muutan maanantaina loppu(Brysseli)ajaksi. Yllätyin, että ei ollut edes yritystä puhua englantia mun kanssa. Mutta yllätyi myös siitä kuinka mun ranska "lämpeni". Tästä tulee sittenkin aika intensiivinen ranskanpuheharjoittelureissu. Oli myös ihana jutella Bettinan kanssa! Nähdään onneksi vielä perjantaina pari tuntia, ennen kuin hilpaisen taas Lontooseen - Bettina itse on Espanjassa kun muutan perheen luokse, ja palaa vain yhdeksi yöksi ennen Tansanian matkaansa! Seuraavan kerran nähdäänkin kaikki taas Birminghamissa, meidän talossa<3
Tää on muuten ihana biisi. Ja loistava albumi. I finally found my Coldplay. Ilona ystävällisesti muistutti Viva la Vida kiertueesta... Pakko hankkia lipud!
Töistä asiaa myöhemmin :)
Ensin hyvät uutiset kuten:
Sain puolisen tuntia sitten tietää etten päässytkään Welcome Week International 2008 Team Leaderiksi. Ensin aika mahalasku fiilis, mutta toisaalta aika hyvä muistutus, ettei pidä ahmia kaikkea kivaa mikä etee satttuu. Ja se ainoa kerta kun olisin voinut todistaa olevani täsmällinen ja täytän lupaukseni (pyysivät lähettämään kasvokuvan ja lupasin lähettää viikonloppuun menessä), sössin (lähetin sunnuntaina pahoittelujen kera). Erotuin varmasti training dayssa, koska olin koko ajan vapaaehtoisena pelleilemässä "demonstraatioissa" ja juttelin vähän kaikkien kanssa, ja Hymyilin, mutta toisaalta se ei varmaan riitä. Saatoin vaikuttaa vähän hyperaktiiviselta. En mäkään ois välttämättä valinnut mua. Tavallaan helpottavaa tietää, että sellaiset ihmiset kuin Tuuli on puikoissa. Toivottavasti se "Panganai", joka oli listalla, on sama Panganai, jonka mä tunnen UNA:sta! Se olis kans luottamustaherättävää :) (Jos kukaan muistaa, oon maininnut Panganain tammikuun lopussa, kun olin ensimmäisessa MUN konferenssissani Bristolissa... Se väitteli Marekin kanssa, ja mä vaan istuin ja olin in awe. Sen jälkeen oli käytävä, M arek ja Shab, ja palosammuttimet.)
Niin joo ja äiti taas tapansa mukaan ylireagoi asioihin, mut ei nyt jaksa selostaa sitä.
Onko kukaan lukenut ja/tai kuullut uutisia palestiinalaisista viime aikoina? Ihan sairaan kauheeta. Itse eksyin hakemaan epä-länsimaalaisempaa näkökulmaa, ja löysin Jerusalem postin. Artikkelit itsessään ovat lueattavia (ja huomattavan pitkiä verrattuna esim BBCn tarinoihin), mutta ne kommentit!!! Maanantaina tuli niin paha mieli, että avauduin Shabille työmailista siitä kuinka niin ajattelevat ihmiset ovat todiste ihmisten epäonnistumisesta lajikokeiluna, ja "we deserve to be wiped out". Tosin tajusin, etten vaan ikinä lue nettijulkaisujen kommentteja, joten saattaa olla että se BBC (& co.) on täynnä samaa - hyvin pelottavaa - mönjää. En halua ottaa selvää. En halua vaipua uuteen toivottomuuteen - en, vaikka toipuisinkin siitä alle päivässä.
First European Model Arab Leaguesta sen verran, että Faizan n tavoittamattomissa puolet ajasta kun yritän ottaa yhteyttä. Viimeksi kun puhuttiin joku viikko sitten todettiin, että muutetaan konferenssin ajankohtaa marraskuusta esim. tammikuun lopulle (Noorin vaihtoi Renegade International MUNin -RenIMUN - tammikuusta kesään), ja Faizan ehdotti, että voisin ehkä sittenkin olla Secretary-General... Mikä olisi juuri nyt munkin mielestä aivan mahtava idea! Etenkin kun Faizan on ihan paska kommunikoinnissa. Ilmeisesti se on tehnyt jotain ja tavannut joitain ihmisiä kesän aikana, mutta en vieläkään saanut selostusta mitä tarkalleen. Ai niin, paitsi ne asiakirjat, jotka NCUSAR oli lähettänyt sen pyynnöstä. Mä en tajua millä lihaksilla tätä ylipäätään järkättiin. Ongelmana oli erityisesti se, ettei Faizan kertonut kenellekään muulle, mitä niiden olisi pitänyt tehdä. Niin että hyvin eteni! Props to all of us. Tämä on yksi syy, miksi Welcome Week -johtajuus olisi voinut olla aika iso homma... Jos oon nyt kuitenkin sekä SecGen, että UNAn puheenjohtaja, tästä tulee rankka vuosi, ja järjestettävää kyllä riittää, vaikken haalisi yhtään enempää vastuutehtäviä, edes yhdelle viikolle! Ai niin ja Assistant SecGen RenIMUNissa...
No mutta, nää proggikset on joka tapauksessa huiman kivoja. Nyt kun vielä malttaisi keskitttyä palkkatöihin ensin!
Tapasin tänään Bettinan perheen, Guirkingerit, joille muutan maanantaina loppu(Brysseli)ajaksi. Yllätyin, että ei ollut edes yritystä puhua englantia mun kanssa. Mutta yllätyi myös siitä kuinka mun ranska "lämpeni". Tästä tulee sittenkin aika intensiivinen ranskanpuheharjoittelureissu. Oli myös ihana jutella Bettinan kanssa! Nähdään onneksi vielä perjantaina pari tuntia, ennen kuin hilpaisen taas Lontooseen - Bettina itse on Espanjassa kun muutan perheen luokse, ja palaa vain yhdeksi yöksi ennen Tansanian matkaansa! Seuraavan kerran nähdäänkin kaikki taas Birminghamissa, meidän talossa<3
Tää on muuten ihana biisi. Ja loistava albumi. I finally found my Coldplay. Ilona ystävällisesti muistutti Viva la Vida kiertueesta... Pakko hankkia lipud!
Töistä asiaa myöhemmin :)