(no subject)
Ja nyt kun joulu alkaa olla turvallisesti ohi ja edessä odottavat enää uuden vuoden kauhut, on aika pikapäivitykselle kaikesta.
-Kiitos tytöt ihkusta päivästä isukin hirsihuvilalla. Oli nii~iin kivaa. (Ai miten niin olen saanut yliannostuksen sokeria itsetehdystä perunamuussista appelsiinisorbetista. Joka näytti kyllä erehdyttävästi perunamuussilta. Mutta maistui tappohyvälle.)
Uutena vuonna olisi tarkoitus olla taas kultsimussukan kanssa. Joka on täysin vastuuton kovasydäminen hirviö ja viettää seuraavat päivät taas töissä eikä ole 24/7 minun vierelläni huvittamassa, laittamassa aamupalaa, silittämässä päätä tai auttamassa hiusten pesemisessä. Mikä barbaari! (Ja jos joku vihjailee että olen vieläkin täysin sekopäisen vastarakastuneen oloinen, kyse on tietenkin silkasta panettelusta. Samoin kuin se, että olisin juuri nauttinut iltapalaksi teetä, Miranaxia ja suklaakonvehteja suloisena sekamelskana.)
Olisi tarkoitus tahkota noita seminaaritöitä eteenpäin seuraavien päivien aikana. Mitä enemmän, sen parempi. Pitäisi vielä kalastella muutama teoriapuolen kirjakin, mutta katsoo nyt. Oma saamattomuus alkaa hiljalleen vatuttaa.
Ja sitten pitäisi löytää uusi musta muotoonleikattu villakangastakki. Huppu ja taskut optionaalisia. Kiinnitysmekanismilla ei väliä. Tehtävän ei pitäisi olla niin vaikea operaatio kuin miksi se on osoittautunut. Samantasoinen homma kuin yritys löytää minulle ja kauniille pojalleni hyvät farkut.
Murmeleiseni synttärit lähestyvät. Syntymäpäivälahjapaniikkia! Samoin lähestyvät myös kultsimussukkahöpönassusein äidin syntymäpäivät. Anopin tapaiseni on muuten viimeiset pari päivää kohdellut minua harvinaisen mukavasti. Mikä on ihan hauskaa verrattuna meidän normaaleihin sivistyneisiin mutta hivenen etäisiin ja viileisiin väleihin. Syytän horoskooppeja! Hassunassun äiti on nimittäin kauris, enkä minä tietenkään vesimiehenä voi sellaisen kanssa tulla toimeen. Mitä nyt pikkuveljeni ja söpötöppösein ovat myös kauriita ja molempien kanssa menee hyvin. Mutta siis, kaikki horoskooppien syytä! Kyse ei todellakaan ole siitä että olen ärsyttävä besserwisser ja se puolestaan ei erityisemmin välitä ainoastakaan ainokaisen poikansa ystävästä tai kaverista. Veikkaisin tosin että tämän yllättävän myötämielisyyden takana ovat antamani joululahjat. Ne suklaakeksit vaikuttavat iskeneen suht täydellisesti hänen makuhermoihinsa, eli teen niitä uuden satsin hivenen varioiden syntymäpäivälahjaksi.
Mutta mutta, nyt paljon kaivatuille kauneusunille ennen kuin haukottelen leukani sijoiltaan. Ta-ta, ihmiset.
-Kiitos tytöt ihkusta päivästä isukin hirsihuvilalla. Oli nii~iin kivaa. (Ai miten niin olen saanut yliannostuksen sokeria itsetehdystä perunamuussista appelsiinisorbetista. Joka näytti kyllä erehdyttävästi perunamuussilta. Mutta maistui tappohyvälle.)
Uutena vuonna olisi tarkoitus olla taas kultsimussukan kanssa. Joka on täysin vastuuton kovasydäminen hirviö ja viettää seuraavat päivät taas töissä eikä ole 24/7 minun vierelläni huvittamassa, laittamassa aamupalaa, silittämässä päätä tai auttamassa hiusten pesemisessä. Mikä barbaari! (Ja jos joku vihjailee että olen vieläkin täysin sekopäisen vastarakastuneen oloinen, kyse on tietenkin silkasta panettelusta. Samoin kuin se, että olisin juuri nauttinut iltapalaksi teetä, Miranaxia ja suklaakonvehteja suloisena sekamelskana.)
Olisi tarkoitus tahkota noita seminaaritöitä eteenpäin seuraavien päivien aikana. Mitä enemmän, sen parempi. Pitäisi vielä kalastella muutama teoriapuolen kirjakin, mutta katsoo nyt. Oma saamattomuus alkaa hiljalleen vatuttaa.
Ja sitten pitäisi löytää uusi musta muotoonleikattu villakangastakki. Huppu ja taskut optionaalisia. Kiinnitysmekanismilla ei väliä. Tehtävän ei pitäisi olla niin vaikea operaatio kuin miksi se on osoittautunut. Samantasoinen homma kuin yritys löytää minulle ja kauniille pojalleni hyvät farkut.
Murmeleiseni synttärit lähestyvät. Syntymäpäivälahjapaniikkia! Samoin lähestyvät myös kultsimussukkahöpönassusein äidin syntymäpäivät. Anopin tapaiseni on muuten viimeiset pari päivää kohdellut minua harvinaisen mukavasti. Mikä on ihan hauskaa verrattuna meidän normaaleihin sivistyneisiin mutta hivenen etäisiin ja viileisiin väleihin. Syytän horoskooppeja! Hassunassun äiti on nimittäin kauris, enkä minä tietenkään vesimiehenä voi sellaisen kanssa tulla toimeen. Mitä nyt pikkuveljeni ja söpötöppösein ovat myös kauriita ja molempien kanssa menee hyvin. Mutta siis, kaikki horoskooppien syytä! Kyse ei todellakaan ole siitä että olen ärsyttävä besserwisser ja se puolestaan ei erityisemmin välitä ainoastakaan ainokaisen poikansa ystävästä tai kaverista. Veikkaisin tosin että tämän yllättävän myötämielisyyden takana ovat antamani joululahjat. Ne suklaakeksit vaikuttavat iskeneen suht täydellisesti hänen makuhermoihinsa, eli teen niitä uuden satsin hivenen varioiden syntymäpäivälahjaksi.
Mutta mutta, nyt paljon kaivatuille kauneusunille ennen kuin haukottelen leukani sijoiltaan. Ta-ta, ihmiset.