Rökning är mycket beroendeframkallande. Rökning kan döda. - Kuolenks mä ny? ^^
Olen oppinut, ettei koskaan kannata toivoa ensilunta, sillä se tuo mukanaan loskapaskan. Lisäksi olen oppinut sen, että jos kymmenet ihmiset sanovat, että harrastavat kännitupakointia, niin kännitupakoinnissa on pakko olla pointti ja sen pointin on oltava suuri.
Äitini ajattelee jotakuinkin niin, että suurin piirtein kaikki nuoret aikuiset polttavat baarissa. Tai ainakaan se ei ollut yhtään ihmeissään, kun sanoin polttaneeni tupakkaa kännissä. Itse asiassa loppujen lopuksi mäkään en ollut yhtään ihmeissäni siitä, että poltin. Oon monta kertaa ihmetellyt ja kummastellut, että miksi ihmeessä suunnilleen jokainen opiskelututtavani polttaa baarissa ja humalassa, vaikkei koskaan muulloin polttaisikaan. Kaipa oon sitten aina ollut niin typerän, hurjan utelias, että on pakko kokeilla kaikkea, mitä muutkin. Eipä ole ensimmäinen kerta, kun kokeilen rajojani eikä toivottavasti viimeinenkään. Kännitupakointiin en kuitenkaan aio jäädä koukkuun. Täytyy kyllä myöntää, että se nousee päähän, aivan kuten kännitupakoitsijakaverini ovat väittäneet! Sitä paitsi mulla ei ollu aamulla yhtään pää kipeä, vaikka olin vetänyt viinaa ja vaikken ollut ottanut yhtään särkylääkettä! En tiedä johtuuko se oikeasti tupakasta vai jostain muusta, mutta niin kauan kun en muutakaan selitystä keksi, uskon tupakkaan. Seuraavan kerran, kun on pää kipeä, täytyy selvästikin lähteä parvekkeelle sauhuttelemaan. Tupakkaakin nimittäin löytyisi askillinen, josta on otettu vain kaksi kappaletta. Ei hajuakaan, mitä teen niille. Ehkä tiedän sen vasta sitten, kun seuraavan kerran olen humalassa. ^__^
Pistää muuten pahasti miettimään, mihin kaikkeen sitä voinkaan naamani työntää, kun kerta olen tällainen piilohullu, tiukkoja rajojani raateleva, yhtäkkiä outoihin tekoihin puhkeava ja liian kilttiin ulkomuotoon piiloutuva, mutta oikeasti täysin raaka nuori aikuinen. Ja pelottavinta on se, ettei hassuihin ja täysin absurdeihin tekoihini tarvita alkoholia - se on huomattu useaan kertaan. Kännipäissään monet ovat hulluja, mutta kun hulluuteen kykenee selvin päin, on leikki kaukana. Enkä nyt oikeasti puhu enää tupakoinnista. Vaan jostain täysin muusta. Jostain, mistä en halua puhua tässä.
Hulluutta ei onneksi sentään ole se, että toivoo pirkuleen pitkän ja pitkäveteisen kesän jälkeen ensilumen tulevan pian. No, minä olen toivonut, ja tänään se sitten tuli. Ensin pyrytti ja pyrytti ja pyrytti, ja oli helvetillistä pyöräillä ruotsin tenttiin typerän syystakin kanssa. Sitten yhtäkkiä sade vaihtuikin vesisateeksi ja sekunnissa joka puolella oli loskaa ja märkää ja kaikin puolin erittäin vittumaista! Olen varmaan naiivi, kun luulen talven tulon olevan ihanaa. Toisaalta kyllä se onkin. Sen takia etsin tänään intensiivisesti talvitakkia, mutten löytänyt kuin yhden kelvollisen. Se maksaakin sitten yli 160 euroa, vaikka on vain Mangosta. Se on semmonen perusklassinen musta ja pitkä. Tietyssä mielessä tosi tylsä, mutta onpa ainakin käytännöllinen. Eikä riko liikaa rajoja, koska sitähän me emme halua, emmehän. En kyllä tiedä, mistä revin tuollaiset rahat, kun kaikki on loppu ja ihan just pitäs pennusta maksaa rahaa ja paljon. Lauantaina se vihdoin pääsee uuteen kotiinsa. Voi sietämätöntä odotusta.
Mutta ennen lauantaita ehtii tapahtua vielä monta helvetillistä asiaa. Kuten esimerkiksi ensimmäisen seminaarikurssini alku. Voi v****.
*painuu takavasemmalle angstaamaan ja hapuilee tupakka-askia mennessään*
Äitini ajattelee jotakuinkin niin, että suurin piirtein kaikki nuoret aikuiset polttavat baarissa. Tai ainakaan se ei ollut yhtään ihmeissään, kun sanoin polttaneeni tupakkaa kännissä. Itse asiassa loppujen lopuksi mäkään en ollut yhtään ihmeissäni siitä, että poltin. Oon monta kertaa ihmetellyt ja kummastellut, että miksi ihmeessä suunnilleen jokainen opiskelututtavani polttaa baarissa ja humalassa, vaikkei koskaan muulloin polttaisikaan. Kaipa oon sitten aina ollut niin typerän, hurjan utelias, että on pakko kokeilla kaikkea, mitä muutkin. Eipä ole ensimmäinen kerta, kun kokeilen rajojani eikä toivottavasti viimeinenkään. Kännitupakointiin en kuitenkaan aio jäädä koukkuun. Täytyy kyllä myöntää, että se nousee päähän, aivan kuten kännitupakoitsijakaverini ovat väittäneet! Sitä paitsi mulla ei ollu aamulla yhtään pää kipeä, vaikka olin vetänyt viinaa ja vaikken ollut ottanut yhtään särkylääkettä! En tiedä johtuuko se oikeasti tupakasta vai jostain muusta, mutta niin kauan kun en muutakaan selitystä keksi, uskon tupakkaan. Seuraavan kerran, kun on pää kipeä, täytyy selvästikin lähteä parvekkeelle sauhuttelemaan. Tupakkaakin nimittäin löytyisi askillinen, josta on otettu vain kaksi kappaletta. Ei hajuakaan, mitä teen niille. Ehkä tiedän sen vasta sitten, kun seuraavan kerran olen humalassa. ^__^
Pistää muuten pahasti miettimään, mihin kaikkeen sitä voinkaan naamani työntää, kun kerta olen tällainen piilohullu, tiukkoja rajojani raateleva, yhtäkkiä outoihin tekoihin puhkeava ja liian kilttiin ulkomuotoon piiloutuva, mutta oikeasti täysin raaka nuori aikuinen. Ja pelottavinta on se, ettei hassuihin ja täysin absurdeihin tekoihini tarvita alkoholia - se on huomattu useaan kertaan. Kännipäissään monet ovat hulluja, mutta kun hulluuteen kykenee selvin päin, on leikki kaukana. Enkä nyt oikeasti puhu enää tupakoinnista. Vaan jostain täysin muusta. Jostain, mistä en halua puhua tässä.
Hulluutta ei onneksi sentään ole se, että toivoo pirkuleen pitkän ja pitkäveteisen kesän jälkeen ensilumen tulevan pian. No, minä olen toivonut, ja tänään se sitten tuli. Ensin pyrytti ja pyrytti ja pyrytti, ja oli helvetillistä pyöräillä ruotsin tenttiin typerän syystakin kanssa. Sitten yhtäkkiä sade vaihtuikin vesisateeksi ja sekunnissa joka puolella oli loskaa ja märkää ja kaikin puolin erittäin vittumaista! Olen varmaan naiivi, kun luulen talven tulon olevan ihanaa. Toisaalta kyllä se onkin. Sen takia etsin tänään intensiivisesti talvitakkia, mutten löytänyt kuin yhden kelvollisen. Se maksaakin sitten yli 160 euroa, vaikka on vain Mangosta. Se on semmonen perusklassinen musta ja pitkä. Tietyssä mielessä tosi tylsä, mutta onpa ainakin käytännöllinen. Eikä riko liikaa rajoja, koska sitähän me emme halua, emmehän. En kyllä tiedä, mistä revin tuollaiset rahat, kun kaikki on loppu ja ihan just pitäs pennusta maksaa rahaa ja paljon. Lauantaina se vihdoin pääsee uuteen kotiinsa. Voi sietämätöntä odotusta.
Mutta ennen lauantaita ehtii tapahtua vielä monta helvetillistä asiaa. Kuten esimerkiksi ensimmäisen seminaarikurssini alku. Voi v****.
*painuu takavasemmalle angstaamaan ja hapuilee tupakka-askia mennessään*