Ensimmäinen kysymykseni sen jälkeen, kun olin tarkastanut RMJ:n alueen pintapuolisesti, oli se, että mitäs täällä nyt sitten muka tehdään kaikki kolme päivää. Koko aluekin tuntui ehkä hieman pieneltä, mutta kyllähän sen isouden tajusi sitten, kun sitä rantaa veti edes takas. Kyllä sitä matkaa kertyi. Ennakkoluulojakin tuli purettua ja toisia sitten todennettua tosiksi.
*”Festareilla on järkyttävä tungos joka puolella. Jos haluaakin hiukan omaa rauhaa, sitä ei todellakaan löydy mistään.” Ja tämä on totta - osittain. Tungos oli kamala. Ihmiset tönivät, tuuppivat ja tunkevat eivätkä katso, mihin astuvat. Kun kulki porukassa, piti koko ajan pitää silmiään siellä, missä muut menivät, koska jos katseensa laski hetkeksikin, kaverit ehtivät kadota ihmisvilinään. Toisaalta omaa rauhaa kuitenkin löytyi leirintäalueelta kaverien teltan luota. Siellä ei kukaan päässyt häiritsemään. Itse festarialueelta rauhaa oli kuitenkin vaikea löytää.
*”Ihmiset ovat tolkuttoman humalassa ja perskännissä ja osa känniääliöi.” Tämä ei ehkä pitänyt niinkään paikkaansa. Näin vain muutaman todella perskännissä olevan tyypin. Suurin osa oli kuitenkin juonut vain kohtuudella, eivätkä humalassa olleet ihmiset päässeet häiritsemään.
*”Vähintään yksi tärkeä esine katoaa tai hajoaa.” Multa ei kadonnut tai hajonnut mikään. P:n laukku kyllä katosi. Yli päivän se ehti olla kadoksissa (kaikki luuli, että se oli pöllitty), mutta sitten se löytyi naapuriteltasta. Loppu hyvin kaikki hyvin, vaikka kadonnut laukku melkein pilasikin juhannustunnelman.
*”Festareille ei kannata lähteä katsomaan sitä yhtä bändiä, koska siitä ei voi nauttia ihmistungoksesta ja känniääliöistä johtuen.” Tämäkin pitää paikkansa. En oikeasti nähnyt juuri mistään katsomastani esiintyjästä vilauksia enempää. Ehkä se johtuu siitä, että olen niin pieni ja lyhyt ja hukun sinne ihmistungokseen, joka niillä keikoilla on, mutta pitäydyn kuitenkin sanomassani. En usko, että pidemmillä on paljonkaan helpompaa. Känniääliöt eivät kuitenkaan häirinneet.
*”Jos listaa bändit, jotka haluaa nähdä ja muutenkin suunnittelee ohjelman, loppujen lopuksi ei näe edes murto-osaa niistä esiintyjistä, koska ei yksinkertaisesti ehdi/kykene paikalle (vaikka suunnitelma olisikin ollut realistinen). Tämä johtuu taas kerran ihmistungoksesta, känniääliöistä, humalasta tms.” En pahemmin suunnitellut enkä listannut mitään, mutta näin ne, mitä ajattelin haluavani ehkä nähdä. Kyllä suunnitelma siis on mahdollista pitää.
*”Festariolot ovat ällöttävät, epähygieeniset ja likaiset.” No niin ovat! Ne vessat ovat oikeasti ihan kauheita. Kädet tuntuvat koko ajan hirveän likaisilta, vaikka niitä pesisikin välillä ja vaikka kuinka käyttäisi Savetteja. Jalatkin tulivat likaisiksi, kun se hiekka ja pöly tunki joka paikkaan. Olisin varmaan halvaantunut, jos olisin joutunut yöpymään teltassa (kutsukaa prinsessaksi jos haluatte, ei mua kiinnosta^^). Täytyy kuitenkin myöntää se, että likaisuus kuuluu asiaan festareilla, eikä se nyt niin paljon päässyt häiritsemään (toisaalta hotellilla oli taatusti suuri vaikutus tähän).
*”Leirintäalueella ei saa nukuttua.” Tähän en voi sanoa juuta enkä jaata, koska en nukkunut tuolla alueella. Kuulin kuitenkin, että telttanaapurit saattavat juhlia aamuun asti. Toisaalta kyllä kaverit olivat olleet unessakin, joten kaipa siellä sitten saa nukuttua.
*”Koko ajan on nälkä. Jos on eväitä mukana, ne ovat pilalla kuumuuden/märkyyden takia.” Nälkä ei ollut koko ajan (jälleen kerran kiitos hotellille ja mukavalle aamiaiselle), mutta kyllä kuitenkin usein. Ja se ruoka, jota sieltä festarialueelta saattoi ostaa, ei täyttänyt pitkään. Eväinä oli vain keksiä, omenoita ja satsumoita, eivätkä ne menneet piloille. Olin siis ainoastaan ennakkoluulon uhri, kun ajattelin kaiken olevan niin kuin ajattelin. :)
*”Kokemus ei korvaa festareilla menetettyjä rahoja. Koko tapahtuma on aivan turhan kallis ja ylihinnoiteltu.” RMJ oli kallis. Hotelli oli aivan sikanautakallis. Ruoka oli kallista. Krääsä oli kallista. En kuitenkaan kadu, että laitoin rahani tuohon kokemukseen. Jos en olisi laittanut, katuisin sitä. Ja voisin tehdä saman uudestaankin.
Täytyy siis myöntää, että ennakkoluulot osoittautuivat lähinnä vääriksi, mutta yksi asia on varma: Minä en ole syntynyt festari-ihmiseksi enkä ole muotoutunut sellaiseksi. En osannut ottaa irti kaikkea sitä iloa, joka olisi ollut tarjolla. En tiedä, johtuiko tämä siitä, että viina ei maistunut ja että en jaksanut juoda itseäni humalaan vaiko siitä, että olen oikeasti vain niin tylsä ihminen, etten osaa sulautua joukkoon. Epäilen kuitenkin vahvasti, että ajoitus oli vain väärä. Aina ei voi olla hyvällä tuulella eikä aina voi haluta humalaan eikä aina todellakaan voi pitää hauskaa ilman alkoholia. Pidin tätä ensimmäistä festarikokemustani totutteluna. Katsastin, millainen meininki on, ja ensi kerralla osaan sitten tehdä asiat paremmin. En kadu, että lähdin enkä sano, että oli tylsää. Koska sitä ei todellakaan ollut! Kolmeen päivään mahtui monta ihanaa, mukavaa ja hauskaa hetkeä! Sanon vain, ettei ollut niin hauskaa kuin olisi voinut olla. Mutta ensi kerralla sitten paremmin ja sitä seuraavalla kerralla vielä paremmin, koska en todellakaan usko, etten enää koskaan menisi festareille. En ole festari-ihminen vielä eikä minusta koskaan tule täydellistä sellaista, mutta kyllä minä siihen menoon voin tottua, se on varmaa.
Ja tässä muutama kuva (pienensin niitä ihan omatoimisesti, mutta nyt ne ovat kuitenkin liian isoja - voi plääh):
Yleisnäkymä.
Toinen yleisnäkymä.
Ja vielä kolmas yleisnäkymä.
Grillausta leirintäalueella halppiskertakäyttögrillien kanssa.
Minä ja kaverit.
Minä ja elämäni kumppani.
PMMP
Lordista se vähäinen, mikä näkyi.
Uskomattoman ällistyttävä nainen ja totaalinen ihkuidolini Paula Koivuniemi! ^__^
Huomenna lähden Vaasaan, joten minua ei näy täällä muutamaan päivään. Adios amigos!