Puhelu sinne jonnekin keskelle ei-mitään!
Ai että tekisinkö jonkun muun kuin Kaunariotsikko-tarinan tässä välissä? No ei! Kun ei nyt muu inspiroinut niin sekoitin jälleen uutta saippuasoppaa. Huonon huumorin hetket ovat käsillä, tästä se taas alkaa:
Ridge Forrester, tuo naisten kyltymätön rengastaja ja kuumaverinen ylävartaloesittelijä, oli päättänyt hankkia pienen mökin itselleen. Ihan vain siksi, jotta saisi välillä rauhoittaa herkkiä hermojaan kaukana kaupungin vetävästä sykkeestä, tropiikin huumaannuttavista drinksuista sekä vähäpukeisten naisten lämmittelystä.
Pitihän jokapojalla oma piilopirtti olla mihin mennä rassaamaan moottoripyöriä, juomaan ale-olutta ja kuuntelemaan Tomppaa! Se Ridgeltä vielä puuttui.
Ridgen ei tarvinnut kauaa uutta tilustaan metsästää, sillä ensimmäinen lehti-ilmoituksella kuvailtu "remonttireiskan unelmamökki keskellä ei-mitään" oli jo käytännössä sulattanut Ridgen sydämen.
Nyt hän pääsisi miesten hommiin: tekisi puita, grillaisi makkaraa, harrastaisi eräjormailua ja antaisi hiljaisuuden hyväillä aivojaan!
Vesi herahti Ridgen kielelle hänen haaveillessaan grillatuista kabanosseista ja niiden vastustamaton lemu tulvi hänen tajuntaansa pelkän ajatuksen voimasta. Ridgen silmät kostuivat liikutuksesta ja peukalo tykytti innoissaan pystyssä valmiina nostamaan kytkintä... Mutta hän ei tiennyt, minne?
Lehti-ilmoituksessa ei ollut mitään osoitetietoja, mutta puhelinnumero kylläkin, ja nimimerkki: "Massi-Mauno". Niinpä Ridge kaiveli luotettavan Sonya Eerikssoninsa ja pirautti myyjälle.
Ridge: Haloo! Täällä puhuu se kuuluisa Ridge Forrester! Olet varmaankin kuullut meitsistä..
Massi-Mauno: Täh? Halloo. Vähä huoanosti kuuluu.
Ridge: No, meikäläinen soittelee kun näin Ilta-Hannussa ilmoituksen sellaisesta ihanasta mökistä...
Massi-Mauno: Ai siitä minnuun rupusest... Tai siis unelmamökistä, juu! Onhan se.. on on! Halluutko ostaa?
Ridge: Ehdottomasti! Olisin vaan halunnut vähän käydä katsomassa ensin. Missäs se oikein sijaitsee?
Massi-Mauno: Ai juu, no ei.. sinne on nii huanot tiet. Mäne vasta ku kelirikko on ohi, ei sinne nyt voi. Mut hiano mökki on! Osta pois vaa! Mienen ennää jaksa hoitaa nii luavun siitä miälellää.
Ridge: Jaa. No.. kaippa se käy. *harmistuneena* Minnekkäs ajelen sitten sun luo, maksamaan? Tehdään kaupat. Ja tarvitsen kyllä osoitteen mökille, se "keskellä ei-mitään" on hieman vaikea hahmottaa kartasta.
Massi-Mauno: Ehei, kuule pistät vaa bitcoinit mulle nii homma on saletti! Saat maililla paperit. Ei tänne minnuun luo kantsi ku.. minunkin asunto on vähän täällä.. syrjässä, heh heh.
Ridge: Kuulehhan herra. Ensinnäkään en tiedä mistä bitti-ikoneista oikein puhut. Ja toiseksi, millään mailalla ei kyllä papereita tänne lyödä! *alkaa hiiltyä* Ei mökin osto mitään mailapeliä ole! Vähän alkaa tuntua oudolle nyt. Ja ettehän te voi siellä jossakin minne soitan asua ilman osoitetta!
Massi-Mauno: Jaa tuotaaa... Juu juu! Kyllä me kaupat tehrään älä huali! Jos et bitcoineista tykkää nii kätteinenkin soppii. Mutta anna mulle eka sinun mailiosoite, salasana, syntymäaika ja pankkitilin numero nii kirjoottelen luavutuspaperit valmiiksi!
Vaikka Ridge oli yleensä hyvin luottavainen kanssaihmisiin, niin nyt hänestä alkoi tuntua että ukkelin jutuissa ei ollut perää.. tai edes järkeä. Mistäs Ridge nyt oman syntymäaikansakin saattoi muistaa! Siitähän oli jo niin kauan kun hän oli syntynyt, ja kuka noita kellonaikoja siinä hässäkässä ehti tuijotella! Oli sitäpaitsi suorastaan hävytöntä yrittää myydä hänelle olematonta mökkiä, josta hän oli ehtinyt jo haaveilla ainakin puoli tuntia! Miten röyhkeää!!
Ridge: Kuules äijä, mä en sitä sinun mökkihöperöäs osta! Taitaa se jossain ja ei-missään sijaitseva tönö olla sittenkin jotakin muuta kuin tällaiselle tosiurokselle tarkoitettu luksusluokan piilopirtti.
Massi-Mauno: No.. onhan se pikkasen karu mutta...
Ridge: Ja mitä tähän puheluun tulee *ankaralla äänellä* Olet vienyt meitsiltä aikaa kokonaiset 5 minuuttia 25 sekuntia, ja aion veloittaa tän puhelinlaskun sekä kalliin aikani sinulta. Kunhan saan selvitettyä puhelun sijainnin, lähetän karhuryhmän noutamaan laskun. Meikäpoika on sentään kuuluisa hollywood-tähti, mies-ikoni, isä sekä muotimoguli! Aikani on erittäin kallista, tulet vielä huomaamaan!
Puhelu katkesi ennen kuin Ridge ehti sanoa enempää.
Ridge hymähti.
Ridge: Siitäpähän oppii. Ja kyllä meikä löytää sen meitsille sopivan miesmajan vielä.
Ridge: Mutta ensin...
Ridge röyhisti rintaansa, hyppäsi XXL-nojatuolistaan alas niin että nivelet nirskahtivat ja suuntasi ovelle.
Ridge: Meikäläinen lähtee vähän iltaa istumaan drinksun äärelle - ja hurmaamaan muutamaa nuorikkoa.
- - -
No niin, taas seuraava Kaunari-letkautus saatu päätökseen. Toivottavasti oli lukemisen arvoinen ja viihdyttävä, vaikka käytinkin osaan kuvista huonolaatuisia netti-kuvia ja juonihan oli melko yksinkertainen. ;) Tuo otsikko ei suoraan sanottuna oikein antanut paljon mihin tarttua, mutta päätin tehdä siitä koska sain sen yhtenä otsikkovaihtoehtona suruni:lta. On se aina oma hauska haasteensa keksiä jotain näistä otsikoista vaikkei alkuun mitään olisi mielessä. :D Minulla oli aivan erilainen ajatus tästä jutusta ensin, jonka olisin aikonut toteuttaa Turtles-figuureilla, mutta en löytänyt mitään niistä figuureista mitä etsin. xD
No, Ridgeä en itse asiassa ole kuvannutkaan hetkeen, olin tehnyt Kaunareita viimeksi Taylorista ja Pinkie Cooper-koirasta, joten ajattelin että nyt voisi olla taas sopiva aika ottaa Ridge tarinan tähdeksi. Alunperin en myöskään aikonut ottaa puhelun toista henkilöä näkyväksi tähän juttuun, mutta tehdessä tätä tuntui että Ridge-kuvat samasta tilanteesta ovat liian yksitoikkoisia. xD Etsin pitkän aikaa netistä sopivaa "asuntomyyjää" mutta päädyin sitten tuohon Massimoon eli Massi-Maunoon. Kaikissa kuvissa hän vaihtaa asua mutta haitanneeko se - onhan hänellä sitä massia, joten voihan sitä pukua vaihtaa vaikka sitten joka lauseen välissä. ;D