Mä lakkasin pitämästä öistä
Nukkuminen on aivan ihanaa.. Saa NUKKUA, mieti.. N-U-K-K-U-A ! Saa nukkua ilman et tarttee jaksaa, olla koulussa, olla ylhäällä, stressata tekemättömistä jutuista, ei tartte jaksaa ja saa vaan olla.
Joo, mun tulee nykyään nukuttuu aivan liian vähän ja mä vaan rakastan niitä öitä ku saa nukkuu tarpeeks, ku voi mennä aikasin nukkuu. Sit ei oo kiva jos OIS aikaa nukkuu, mut JOKU tai JOKIN asia estää sen silleen kivasti ja aamul ollaan taas jumalattoman väsyneitä. Joo.. Näit öitä on viimeaikoin ollu ihan liikaa, siis sellasii öitä ku sul ois kerranki aikaa nukkuu, mut siit ei sit kuitenkaan vastoin oletusta tuu yhtikäs mitään. Joko joku kolistelee keittiössä (siinä vieressä. Voikun ihanaa) tai sit ihmiset vaan päättää rampata mun huoneessa(pakastimella, jääkaapilla, astiakaapilla) ja pitää samal ihan tolkutonta meteliä (tekee sen saman kymmenen kertaa putkeen), jättää oven auki tai muuten vaan kiljuu niit et mun tärykalvot puhkee. Viimeyö oli sit muuten vaan ihan kamala, ei mul oo pitkään aikaan ollu mitään sellasta. Pääsin nukkuu jopa puol ykstoista ja aamun ilmasun tunti oli peruttu, joten ois saanu nukkuuki pidempään.
Sit näin pitkäst aikaa painajaista (ja jotenki mun pahimmat painajaiseni on aina ollu ne mis meiän isi kuolee, niit on aika monta). Joo.. Olin yksin kotona ja parhaiten siit muistan sen et pelkäsin kokoajan ihan jamalattomasti. Pelotti vaan niin sietämättömästi et menin ihan paniikkiin, ikkunat oli pelottavii isoja mustia aukkoja joist saatto hyökätä sisään vaikka karhu tai vastaavaa, koko talo oli ihan kamala ja lopult vaan sulkeuduin vessaan ihan hysteerisenä. Isi tuli ilmesty siihen jossaan vaihees ja houkutteli mut pois sieltä, minkä tein aika vastahakosesti koska mua vaan pelotti ihan valtavasti, enkä ees tarkalleen tienny et mikä. (Ja mähän vihaan pimeetä, koska mä vihaan palkoa ylikaiken ja pimeestä tulee pelko mulle. Samoin ku en pysty kattoo yksin kauhuleffoi koska vihaan pelkoa.) Sit yritin vaan hokee isille et mua pelottaa, mut se ei ottanu kuuleviin korviinsakaan missään vaihees sitä unta, vaik kuinka yritin ja yritin selittää sille. Sit tapahtu jotaan aika kaameeta, keittiön ikkunan ulkopuolelle ilmesty karhu, iso karhu, ihan valtava ja se oli vihanen. Isi nappas kiväärin ja ampu sen ikkunan läpi.. Kuulu vaan lasinhelinää ja karhun ihana karjasu. Sen jälkeen isi meni mun huoneeseen ja melkeen samantien karhu tuli seijan ja isin makuuhuoneen ikkunasta sissän tajuttoman vihasena. Mä piilouduin keittiön aputason alle ja yritin inistä sielt paniikis meiän isille et karhu tuli sisään. Karhu käveli keittiöö kohti ja tajusin et me ei päästä mihinkään karkuun sitä.. Mut se saataiski ohittaa mut isi ei päässy mun huoneest mihinkään.
..Sit heräsin. Joo. Ei paljon enää nukuttanu. Mä tärisin ihan jumalattomasti ja laitoin valot päälle ja tajusin et kello on neljä yöllä. Pelotti ruveta uudestaan nukkumaan ku pelkäsin et sama jatkuu. Kylmä nukahin kait jossaan vaihees vähäks aikaa mut nukuin tosi levottomasti ja heräilin vähän väliä ja lopult vaan nousin joskus seittemän aikaan ylös ku en saanu nukuttuu ollenkaan.
Ei ollu kyl ihan tarkotus selittää koko unta, mut ei maha minkään, ei kai se haittaa.
Piti kyl jotaan muutki laittaa, mut ois kyl hyvä nyt lukee noi enkunverbit, ku ne on huomiseks ja ainoo asia mil mä voin yrittää päteä enkussa.
Joo, mun tulee nykyään nukuttuu aivan liian vähän ja mä vaan rakastan niitä öitä ku saa nukkuu tarpeeks, ku voi mennä aikasin nukkuu. Sit ei oo kiva jos OIS aikaa nukkuu, mut JOKU tai JOKIN asia estää sen silleen kivasti ja aamul ollaan taas jumalattoman väsyneitä. Joo.. Näit öitä on viimeaikoin ollu ihan liikaa, siis sellasii öitä ku sul ois kerranki aikaa nukkuu, mut siit ei sit kuitenkaan vastoin oletusta tuu yhtikäs mitään. Joko joku kolistelee keittiössä (siinä vieressä. Voikun ihanaa) tai sit ihmiset vaan päättää rampata mun huoneessa(pakastimella, jääkaapilla, astiakaapilla) ja pitää samal ihan tolkutonta meteliä (tekee sen saman kymmenen kertaa putkeen), jättää oven auki tai muuten vaan kiljuu niit et mun tärykalvot puhkee. Viimeyö oli sit muuten vaan ihan kamala, ei mul oo pitkään aikaan ollu mitään sellasta. Pääsin nukkuu jopa puol ykstoista ja aamun ilmasun tunti oli peruttu, joten ois saanu nukkuuki pidempään.
Sit näin pitkäst aikaa painajaista (ja jotenki mun pahimmat painajaiseni on aina ollu ne mis meiän isi kuolee, niit on aika monta). Joo.. Olin yksin kotona ja parhaiten siit muistan sen et pelkäsin kokoajan ihan jamalattomasti. Pelotti vaan niin sietämättömästi et menin ihan paniikkiin, ikkunat oli pelottavii isoja mustia aukkoja joist saatto hyökätä sisään vaikka karhu tai vastaavaa, koko talo oli ihan kamala ja lopult vaan sulkeuduin vessaan ihan hysteerisenä. Isi tuli ilmesty siihen jossaan vaihees ja houkutteli mut pois sieltä, minkä tein aika vastahakosesti koska mua vaan pelotti ihan valtavasti, enkä ees tarkalleen tienny et mikä. (Ja mähän vihaan pimeetä, koska mä vihaan palkoa ylikaiken ja pimeestä tulee pelko mulle. Samoin ku en pysty kattoo yksin kauhuleffoi koska vihaan pelkoa.) Sit yritin vaan hokee isille et mua pelottaa, mut se ei ottanu kuuleviin korviinsakaan missään vaihees sitä unta, vaik kuinka yritin ja yritin selittää sille. Sit tapahtu jotaan aika kaameeta, keittiön ikkunan ulkopuolelle ilmesty karhu, iso karhu, ihan valtava ja se oli vihanen. Isi nappas kiväärin ja ampu sen ikkunan läpi.. Kuulu vaan lasinhelinää ja karhun ihana karjasu. Sen jälkeen isi meni mun huoneeseen ja melkeen samantien karhu tuli seijan ja isin makuuhuoneen ikkunasta sissän tajuttoman vihasena. Mä piilouduin keittiön aputason alle ja yritin inistä sielt paniikis meiän isille et karhu tuli sisään. Karhu käveli keittiöö kohti ja tajusin et me ei päästä mihinkään karkuun sitä.. Mut se saataiski ohittaa mut isi ei päässy mun huoneest mihinkään.
..Sit heräsin. Joo. Ei paljon enää nukuttanu. Mä tärisin ihan jumalattomasti ja laitoin valot päälle ja tajusin et kello on neljä yöllä. Pelotti ruveta uudestaan nukkumaan ku pelkäsin et sama jatkuu. Kylmä nukahin kait jossaan vaihees vähäks aikaa mut nukuin tosi levottomasti ja heräilin vähän väliä ja lopult vaan nousin joskus seittemän aikaan ylös ku en saanu nukuttuu ollenkaan.
Ei ollu kyl ihan tarkotus selittää koko unta, mut ei maha minkään, ei kai se haittaa.
Piti kyl jotaan muutki laittaa, mut ois kyl hyvä nyt lukee noi enkunverbit, ku ne on huomiseks ja ainoo asia mil mä voin yrittää päteä enkussa.