Pelko.
Istun nyt lentsikas ja barcelonassa neljän tunnin päästä, mun pitäs olla yli 72h yksin siellä. Tuntuu iha siltä niinku kilahtaisin kohta stressistä ja pelosta, no ehkä helpottaa sit kuhan pääsen sinne. En tiiä, onko tää nyt sitä haaveiden täyttämistä ja pelkojen kohtaamista. Oon aina halunnu käydä yksin jossain ja haahuilla kaupungilla mut nyt tää tuntuu vaan tosi huonolta idealta. Iskä vei mut kentälle ja sanoi että voithan sä vaikka ihan vaan ottaa lepiä siellä hostellissa. Et jos tulee maailmanpelko nii varasuunnitelma on. Ihmisiähän nekin siellä vaan on. Tosi rauhottavaa et tääl koneessa soi virgin suicidesin soundtrack.
Pääsen toivottavasti kumiveneajelulle kun palaan takaisin ouluun. Vietettii yhessä darrapiknikkiäkin viime viikonloppuna !
Mulla on taas treffit viikon päästä kun tuun helsinkiin, ihana nähdä villeä. Ei ne nyt varsinaisesti mitkään treffit ole mutta silti.
Pitäkää mulle sormia ristissä et osaan nauttia barcelonasta yksin!