Jotkut tekevät, toiset kokevat
Tiedättekö, mieleeni tuli hiljattain eräs ajatus. Ajatus siitä, että on olemassa kahdenlaisia ihmisiä: niitä jotka tekevät ja niitä jotka kokevatTekijän tunnistaa helposti, sillä heitä löytyy kaikilta yhteiskuntamme osa-alueilta aina pakkomielteisistä tiedemiehistä ja insinööreistä keskiluokkaiseen työnarkomaaniin. Heitä kuvaa eräänlainen ( Read more... )
päinvastoin? veisikö tekijöiden kokemuksista pohjan pois se, että he eivät olisikaan edes esimerkiksi keskivertoja suorittajia?
Varmasti kaikki ihmiset vertailevat itseään ja omaa elämäntilannettaan (ja sen sisältämäiä asioita kuten kumppanin laatu, terveys, työpaikka, älykkyys, varallisuus, kauneus jne.) ainakin välillä toisiin ihmisiin ja kanavoivat sitä kautta kohennusta itsetuntoonsa ja tyytyväisyyteensä. Vrt. "Et ole saavuttanut elämässäsi mitään! Minulla on sentään perhe, tila-auto, 2,3 lasta ja asuntolainaa!"
Sanottakoon, että itse kyllä sanoisin ihmisten vertailevat itseään toisiin enemmän kuin ehkä haluavat sitä itselle ja muille myöntääkään. Mutta niin, jos siitä saa hyvää mieltä ja jonkinlaista elämässä onnistuneisuuden tunnetta joka auttaa eteenpäin räpiköimiseen, niin mikäpä siinä sitten?
jos ei olisi itselle mieluista verokkiryhmää ja toisinpäin. voisiko kokija enää ajatella tekevänsä metsäretkiä ajatellen samalla kuinka tekijät jäävät paitsi tästä kokemisesta?
Hmm, mielenkiintoista. En minä ainakaan tietoisesti mieti tuota jotain äärimmäisen pientä juttua fiilistellessäni. Ehkä enemmän suren sitä, ettei monet näe siinä sitä mitä itse näen (vrt. eräänlainen elämänhaaskaus), vaikka kuinka yrittäisin sitä osoittaa ja sanoiksi pukea.
kankeasti ilmaistu, mutta ymmärtänet. he näkisin tässä asiassa harmaaksi alueeksi, jotka ovat kaikista vähiten onnellisia.
Joo, onneksi ei itse ole osunut tuolle Harmaalle Sektorille. Onneksi on vielä paljon aikaa jäljellä taantua...
Reply
Leave a comment