(no subject)
Oi vitsi. Gradunteko on kyllä joku semmonen elämys ettei mitään.
Oon kahden päivän aikana korjannut 200 alaviitettä KAHDESTI, koska ohjaajat ei olleet ihan samaa mieltä siitä, miten ne pitäisi.
Olen myös todennut, että tästä tulee todella outo kirkkohistorian gradu, koska mulla ei ole pohjana aikaisempaa tutkimusta juuri ollenkaan, vaan pelkkiä arkistoja ja haastatteluja. Kun sitä aikaisempaa tutkimusta nyt ei vain ole. Huoh.
Palautuspäivä lähestyy ja stressaan. Ihan kamalaa. Lisäksikin, kuin monta kappaletta mun pitää niitä graduja sidotuttaa? Entäs jos saan jonkun kämä-ceen arvosanaksi? Entäs jos sitä ei hyväksytä ollenkaan? Voiko niin käydä? Mistä syystä? Mitäs sitten kun gradu on palautettu? Elämä loppuu (vai alkaa)?
Oon kahden päivän aikana korjannut 200 alaviitettä KAHDESTI, koska ohjaajat ei olleet ihan samaa mieltä siitä, miten ne pitäisi.
Olen myös todennut, että tästä tulee todella outo kirkkohistorian gradu, koska mulla ei ole pohjana aikaisempaa tutkimusta juuri ollenkaan, vaan pelkkiä arkistoja ja haastatteluja. Kun sitä aikaisempaa tutkimusta nyt ei vain ole. Huoh.
Palautuspäivä lähestyy ja stressaan. Ihan kamalaa. Lisäksikin, kuin monta kappaletta mun pitää niitä graduja sidotuttaa? Entäs jos saan jonkun kämä-ceen arvosanaksi? Entäs jos sitä ei hyväksytä ollenkaan? Voiko niin käydä? Mistä syystä? Mitäs sitten kun gradu on palautettu? Elämä loppuu (vai alkaa)?