Dec 09, 2008 10:28
Tänä aamuna taas kävin tuolla pörriäisen penthousessa eli fysioterapiassa. Ensimmäistä kertaa törmäsin ihmiseen joka käyttäytyi mua kohtaan avuliaasti. Mennessäni sisään hieman hankalista ovista keppieni kanssa niin tämä nainen ystävällisesti ja tomerasti RIENSI oville sanoen ja kaukaa että "odota, mä autan sua". Tuli ja avasi oven. Tuli kuulkaa tosi hyvä olo. Hän oli jotenkin niin avoimesti kiltti, ei mikään "säälivä". Kiitos!! Toisen päivän voi niin pienellä pelastaa tai pilata. Voi kun osaisi käyttää näitä kokemuksiaan jatkossa ehkä unohtuisi taas omaan napaan tuijottamiseen! No mutta fysioterapiaan takaisin: Oli taas kiva käydä. Mun fysioterapeutti on niin mahtava. Se on niin inhimillinen ja kannustava! Tyytyväinen oli mun edistymiseen eli polvi koukistuu nyt 120¤ kun tavoite oli tälle viikolle se 90¤. Passiivisella ojennuksella polvi menee hyvin suoraksi. (siis kun esim kantapään olla on pyyhe ja makaa selällään). Aktiivisen suoristamisen suhteen vaje oli 5¤. Eli nyt sit venytellään polvea tuolla passiivisella ojennuksella että menis sit aktiivisestikin sen 5¤ suoremmaksi!! Seuraava tavoite on että 19pv polvi taipuu vielä kymmenen astetta enemmän ja saadaan se suoristus kuntoon. Ensi kerralla myös opetellaan kävelyä ilman keppejä jos en siihen mennessä jo ole omatoimisesti vieroittanu itseäni!! Huh. Näinkö pian tää elämä etenee? Hirvittääkin jopa vähän. Olipas muuten mahtavaa käydä suihkussa ihan normaalisti eilen. Siis paketoimatta polvea eka pyyhkeeseen ja sit vielä muoviin. Oli vuotanu se eilen tikinpoiston läpikäynyt haava... Ja pakkohan siitä oli ottaa teippi pois. Ja minusta se irvistää keskeltä :(. Täytyy näyttää sitä äitille kun se tulee kotiin (isä toi mut fysioterapiasta taas tänne käikäälään kun Jupalla on kaaos töissä...) kun sehän on hygieniahoitaja ja haavahoitoakin opiskellu... On meinaan erittäny yölläkin tuo haava...
fysioterapia,
tikkien poisto,
koti,
huoli,
eturistiside