Haluatteko kokea erikoisen tunteen.
Kokeilkaa eka olla 3kk sairaslomalla ja käntää unirytminne sen aikana ihan perseelleen.
Sitten teette eka viikon yövuoroa (ja käänätte sen rytmin lopullisesti...).
Sit kokeeksi pari iltavuoroa alimitoitetulla henkilöstömäärällä niin et nivelet paukkuu ja selkä huutaa hoosiannaa.
SIt repikää itsenne viiden tunnin unilla AAMUVUOROON jonka aikana selviää et hei yövuorosta puuttuukin tekijä.
Täsäs vaiheessa kannattaa laskea päässä et hei jos teen viel ton yön niin saan sit myös lauantaian torstain ja perjnatain jatkoksi vapaaksi.
Sit vaan käsi iloisena pystyssä viuhtoen, minäminäminä huudoin itseään säestäen kauheeta munaravia opul.os.hoit. huoneeseen ja lupaudu siiheen helekatun yövuorooon.
Sit lähde siitä töistä hienoisten ylitöiden jälkeen suoraan salille. tee siellä hiki päässy fyssan määräämät jalka jumpat. Sit osallistu siihen päälle viel tavallista rankemmalle flexi-bar tunnille. Ja sit menet vielä nauttimana kylpylän poreista ja loistavasta seurasta...
Kotiin siis ehdit, tietty kaupan kautta, joskus iltaseiskalta (lähdit koton 12,5h sitten). teet siinä sitten itelle eväät ja itselle ja ukko-kullalle sapuskaa, niin johan sit saat alkaa lähtee sinne töihin taas.
Yö vuorossa sitten kiroat kun on kerrankin niin rauhallista ettei tapahdu mitään ja olet kiitollinen suurinpiirtein jokaisesta lattialle itseään satuttamatta mätkähtäneestä mummelista tai pississä lainehtivasta sängystä... Jotta saisit ees jotain duunia koska muutet nukahdat pystyyn, koska kohtahan et oloe vurokauteen nukkunu tai edes huilannu...
Kun sitten sinnittelet aamuvuoron tuloon asti ja lähdet ajeleen kieli keskellä suuta kotiin, niin laitahan jotain koskettavaa musaa soimaan. itsellä toimi Dallas Waynen Something Inside tosi hyvin... Voin kertoa että fiilis on aika sekava. Aivot kirkuu unen puutetta noin 26 tunnin valvomisen jälkeen. Joka lihas soi väsymystä ja rasitusta. Samalla on ihan helvetillinen voittaja olo vaikka moisessa itsensä rääkkäämisessä ei oo MITÄÄN hienoa. Sit tollanen koskettava biisi niin johon on absurdi olo... Tätäkö se elämä on? :)
Sitten teette eka viikon yövuoroa (ja käänätte sen rytmin lopullisesti...).
Sit kokeeksi pari iltavuoroa alimitoitetulla henkilöstömäärällä niin et nivelet paukkuu ja selkä huutaa hoosiannaa.
SIt repikää itsenne viiden tunnin unilla AAMUVUOROON jonka aikana selviää et hei yövuorosta puuttuukin tekijä.
Täsäs vaiheessa kannattaa laskea päässä et hei jos teen viel ton yön niin saan sit myös lauantaian torstain ja perjnatain jatkoksi vapaaksi.
Sit vaan käsi iloisena pystyssä viuhtoen, minäminäminä huudoin itseään säestäen kauheeta munaravia opul.os.hoit. huoneeseen ja lupaudu siiheen helekatun yövuorooon.
Sit lähde siitä töistä hienoisten ylitöiden jälkeen suoraan salille. tee siellä hiki päässy fyssan määräämät jalka jumpat. Sit osallistu siihen päälle viel tavallista rankemmalle flexi-bar tunnille. Ja sit menet vielä nauttimana kylpylän poreista ja loistavasta seurasta...
Kotiin siis ehdit, tietty kaupan kautta, joskus iltaseiskalta (lähdit koton 12,5h sitten). teet siinä sitten itelle eväät ja itselle ja ukko-kullalle sapuskaa, niin johan sit saat alkaa lähtee sinne töihin taas.
Yö vuorossa sitten kiroat kun on kerrankin niin rauhallista ettei tapahdu mitään ja olet kiitollinen suurinpiirtein jokaisesta lattialle itseään satuttamatta mätkähtäneestä mummelista tai pississä lainehtivasta sängystä... Jotta saisit ees jotain duunia koska muutet nukahdat pystyyn, koska kohtahan et oloe vurokauteen nukkunu tai edes huilannu...
Kun sitten sinnittelet aamuvuoron tuloon asti ja lähdet ajeleen kieli keskellä suuta kotiin, niin laitahan jotain koskettavaa musaa soimaan. itsellä toimi Dallas Waynen Something Inside tosi hyvin... Voin kertoa että fiilis on aika sekava. Aivot kirkuu unen puutetta noin 26 tunnin valvomisen jälkeen. Joka lihas soi väsymystä ja rasitusta. Samalla on ihan helvetillinen voittaja olo vaikka moisessa itsensä rääkkäämisessä ei oo MITÄÄN hienoa. Sit tollanen koskettava biisi niin johon on absurdi olo... Tätäkö se elämä on? :)