Kirjapettymyksiä
Luin Robinson Crusoeta ja olen pettynyt. Se onkin ihan turhaa täynnä. Aluksi vaan odottaa, että voisitko nyt pliis haaksirikkoutua ja sitten, kun ukkeli on saarella tempautuu tarinan mukaan, mutta samalla odottaa, että milloin Perjantai tulee ja sitten pettyy, kun Perjantai onkin siellä niin vähän aikaa ja sitten tapahtuu pelastuminen ja 28 vuotta haaksirikkoisena saarella onkin ollut ihan lyhyt kirja ja sitten kuitenkin seuraa vielä toinen osa, joka on täynnä Crusoen elämää jatkossa ja se ei todellakaan kiinnosta (en aio lukea). Kirjan lopussa on vielä jonkun kirjoittama "analyysi" kirjasta ja siinä kerrotaan mm. Rousseaun suhtautumisesta kirjaan ja yllättäen olemme samaa mieltä: "Rousseau halusi muutenkin muokata kertomusta: saarijaksoa edeltäviä ja sitä seuraavia vaiheita hän piti hölynpölynä." Onpa ainakin yksi klassikkokirja vähemmän luettavana, vaikka en keksikään sille listalle kuin Kalevalan, Seitsemän veljestä, Rikos ja rangaistuksen sekä Sinuhe egyptiläisen. Surkeeta ja noista oon lukenut vaan kaks ekaa, joista Kalevala oli vielä semmoinen lasten painos niin että.
Sitten kun Crusoesta oli päästy siirryin Täällä Pohjantähden allan eka osaan ja taas petyin. Niin tylsä alku, ettei oo tylsempää. Tosin tähän saattaa vaikuttaa se, että aloitin sen lukemisen ja luin ekat n. 50 sivua ollessani hotellissa hoitamassa kahta poikaa, jotka nukkuivat ja lukemisen aikaan kello oli ehkä yhden kummallakin puolella.
Viime päivät olen nukkunut ihan sairaasti ja vaan möllöttänyt kotona = Jonilla. Annoin Jonille lahjaksi mustavalkoisen Viivi ja Wagner -sarjakuvapalapeli ja sit tietty oon sitä tehnyt... Oikeesti oon kyllä hoitanut lapsiakin ja käynyt kaupungilla, kun kerrankin pääsee alennusmyynneille. Ostin vihreän hupparin, violetti-harmaaraitaisen villapaidan ja violetin poolon. Äitin kanssa eilen käytiin ostamassa mulle vielä toppatakki, kun se ennen joulua ostettu oli niin ohut, ettei se lämmitä kunnon pakkasella. Jos tässä nyt ees sellaisia saadaan koko talvena...
Löysin ennen joulua mol.fi:sta lastenhoitajatyöpaikkailmoituksen. 2 pientä lasta kotona hoidettavana, työtä helmikuun alusta kesäkuun loppuun ja noin 24h viikossa. Haastattelua on parin viikon päästä. Ehkä nappaa, ehkä ei, mutta toi olis samalla kesätyökin, kun tarttisin semmoisen homman, joka olis huhtikuusta kesäkuun loppuun että sit voisin heinäkuun (ja elokuun) lomailla ja esim. partioleireillä.
Pitikin vielä kertoo siitä joulustakin. Olin siis mökillä aatonaatosta tapaninpäivään ja mun kanssa oli äiti, isi ja Lassi & Lauri eli pikkuveljeni sekä Lassin koira Robi. Juoksin Robin kaa ulkona niin paljon, että reidet ja kaikki muutkin paikat tuli tosi kipeiksi. Aatonaattona laitettiin kuusi mökille ja aloitettiin jo kinkun syöminen. Aattona ajattiin mummolle Sysmään ja saatiin siellä joulupuuroa ja laitettiin & koristeltiin mummolle kuusi. Kotimatkalla käytiin myös hautausmailla. Sitten olikin vuorossa sitä perinteistä eli ruokaa ja saunaa. Äiti ja isi ei malttanut odottaa lahjojen avaamista eli jouduttiin avaamaan ne aika aikaisin. Sain housut, paidan, sukat, pitkikset, digikameran, kynttilöitä, Mamma Mia DVDn, lahjakortin Seppälään, keittiöpyyhkeen ja teemukit+teetä. Myös äitin ostamat takit oli mun joululahjoja. Lopun joulun sitten kamerat soikin ja salamavalot välkkyi mökillä :) Joulupäivänä vaan oltiin ja ajettiin mökin vastarannalle uutta tietä katsomaan. Se on se kuuluisa Luhangan Onkisalon tikkatie, jota ei olis saanut rakentaa, kun siellä pesii valkoselkätikka ja se vie suoraan meidän mökin kohdalle, mutta siis rannan toiselle puolelle. Tietä pitkin matkaa tuli 30km suuntaansa, vaikka oltiinkin ihan lähellä. Tapanina Joni ajeli mökille kylään ja sitten mä lähdinkin sen kyydissä iltapäivällä Jyväskylään, kun olin luvannut mennä lapsia hoitamaan.
Sitten kun Crusoesta oli päästy siirryin Täällä Pohjantähden allan eka osaan ja taas petyin. Niin tylsä alku, ettei oo tylsempää. Tosin tähän saattaa vaikuttaa se, että aloitin sen lukemisen ja luin ekat n. 50 sivua ollessani hotellissa hoitamassa kahta poikaa, jotka nukkuivat ja lukemisen aikaan kello oli ehkä yhden kummallakin puolella.
Viime päivät olen nukkunut ihan sairaasti ja vaan möllöttänyt kotona = Jonilla. Annoin Jonille lahjaksi mustavalkoisen Viivi ja Wagner -sarjakuvapalapeli ja sit tietty oon sitä tehnyt... Oikeesti oon kyllä hoitanut lapsiakin ja käynyt kaupungilla, kun kerrankin pääsee alennusmyynneille. Ostin vihreän hupparin, violetti-harmaaraitaisen villapaidan ja violetin poolon. Äitin kanssa eilen käytiin ostamassa mulle vielä toppatakki, kun se ennen joulua ostettu oli niin ohut, ettei se lämmitä kunnon pakkasella. Jos tässä nyt ees sellaisia saadaan koko talvena...
Löysin ennen joulua mol.fi:sta lastenhoitajatyöpaikkailmoituksen. 2 pientä lasta kotona hoidettavana, työtä helmikuun alusta kesäkuun loppuun ja noin 24h viikossa. Haastattelua on parin viikon päästä. Ehkä nappaa, ehkä ei, mutta toi olis samalla kesätyökin, kun tarttisin semmoisen homman, joka olis huhtikuusta kesäkuun loppuun että sit voisin heinäkuun (ja elokuun) lomailla ja esim. partioleireillä.
Pitikin vielä kertoo siitä joulustakin. Olin siis mökillä aatonaatosta tapaninpäivään ja mun kanssa oli äiti, isi ja Lassi & Lauri eli pikkuveljeni sekä Lassin koira Robi. Juoksin Robin kaa ulkona niin paljon, että reidet ja kaikki muutkin paikat tuli tosi kipeiksi. Aatonaattona laitettiin kuusi mökille ja aloitettiin jo kinkun syöminen. Aattona ajattiin mummolle Sysmään ja saatiin siellä joulupuuroa ja laitettiin & koristeltiin mummolle kuusi. Kotimatkalla käytiin myös hautausmailla. Sitten olikin vuorossa sitä perinteistä eli ruokaa ja saunaa. Äiti ja isi ei malttanut odottaa lahjojen avaamista eli jouduttiin avaamaan ne aika aikaisin. Sain housut, paidan, sukat, pitkikset, digikameran, kynttilöitä, Mamma Mia DVDn, lahjakortin Seppälään, keittiöpyyhkeen ja teemukit+teetä. Myös äitin ostamat takit oli mun joululahjoja. Lopun joulun sitten kamerat soikin ja salamavalot välkkyi mökillä :) Joulupäivänä vaan oltiin ja ajettiin mökin vastarannalle uutta tietä katsomaan. Se on se kuuluisa Luhangan Onkisalon tikkatie, jota ei olis saanut rakentaa, kun siellä pesii valkoselkätikka ja se vie suoraan meidän mökin kohdalle, mutta siis rannan toiselle puolelle. Tietä pitkin matkaa tuli 30km suuntaansa, vaikka oltiinkin ihan lähellä. Tapanina Joni ajeli mökille kylään ja sitten mä lähdinkin sen kyydissä iltapäivällä Jyväskylään, kun olin luvannut mennä lapsia hoitamaan.