Jotaiiin
"Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle ollakseen itse ihminen.." Tommy Tabermanin jotkut runot on outoja o__O tuo ei tietenkään lopu tuohon se on aika pitkä ja outo, mutta hyvä. Eräs tietty ihana ihminen, joka sattuu olemaan tyttöystäväni muutti elämäni täysin kun astui elämääni. Elämä alkaa tuntu taas elämisen arvoiselta, joskus se ei todellakaan tuntunut siltä tiettyjen nimeltä mainitsemattomien ihmisten takia. Vaikka pääsinkin paskoilla arvosanoilla koulusta pääsin uuteen ihan hyvään kouluun ja kaikki on kohdallaan tällä hetkellä. En ole yhtään niin masentunut mitä yleensä, tietenkään se ei ole vielä kokonaan lähtenyt, mutta kaikki tuntuu jotenkin positiivisemmalta ja kivemmalta.
Luin yhden jutun jossa oli järkeä yhdestä kirjasta jossa oli runoja tms:
-Tiedätkö mitä..
-No?
-Luulen, että olen rakastunut.
-Jos sinun täytyy luulla niin ET OLE!
Tottahan tuo on ja minä sanon nyt, että olen rakastunut piste. Minusta tuntuu ettei minun tarvitse enään luulla vaan minä olen. Se on outoa. Olo on vain niin hyvä ja sen erään ihmisen seurassa olo on aina vain kuin olisi seitsemmännessä taivaassa oikeasti. Okei nyt pitää lopettaa äiti huutaa prkl jo. Huomenna kirjoittelen taas lisää :P :> x)
Luin yhden jutun jossa oli järkeä yhdestä kirjasta jossa oli runoja tms:
-Tiedätkö mitä..
-No?
-Luulen, että olen rakastunut.
-Jos sinun täytyy luulla niin ET OLE!
Tottahan tuo on ja minä sanon nyt, että olen rakastunut piste. Minusta tuntuu ettei minun tarvitse enään luulla vaan minä olen. Se on outoa. Olo on vain niin hyvä ja sen erään ihmisen seurassa olo on aina vain kuin olisi seitsemmännessä taivaassa oikeasti. Okei nyt pitää lopettaa äiti huutaa prkl jo. Huomenna kirjoittelen taas lisää :P :> x)