Kela on muuten joskus tosi ripeä. Vain pari päivää jättämäni valituksen jälkeen sieltä tuli päätös, jonka mukaan minuun nyt sitten kuitenkin sovelletaan Suomen sosiaaliturvalakia. Jihaa. Mukana oli myös valitusohjeet, mikä on hiukan kummallista. Pitäisiköhän minun ihan niitä huvittaakseni laittaa sinne valitus, etten haluakaan sosiaaliturvaa.. (Sikäli mikäli kun siitä tähän hätään mitään hyötyisin - jatko-opiskelijahan ei ole oikeutettu mihinkään.)
Olen melko tyytyväinen itseeni, koska olen viikon aikana onnistunut käymään oikein kahdessa näyttelyssä! Keskiviikkona kävimme
pihlamiinin kanssa katsomassa Tampereen taidemuseon Gallén-Kallela-näyttelyn, joka oli aika mielenkiintoinen. Suuri osa maalausten aihepiireistä oli kyllä ennestään tuttuja, erityisesti Kalevala-aiheet, mutta oli siellä paljon uuttakin tietoa. Minä en ainakaan tiennyt, miten suuren määrän Afrikka-aiheisia teoksia Gallen-Kallela on maalannut! Näyttelyn jälkeen kävimme smoothiella Wayne's Coffeessa. Hyvää ja kallista.
Eilen oli äitini ja siskoni kanssa Helsingissä. Shoppailu ei ollut osaltani erityisen tuloksekasta, mutta löysin sentään Zarasta yhdet housut. Ajattelin, että ihmisellä pitäisi sentään olla muitakin housuja kuin farkkuja, kun ei niitä tai hametta viitsi aina käyttää. Kävimme katsomassa myös Tennispalatsin näyttelyn Athos-vuoren luostareista. Se oli todella mielenkiintoinen ja hyvin tehty, joten suosittelen lämpimästi. Ja oli ihanaa päästä taas näkemään oikein vanhoja kirjoja, vaikka ne olivatkin tylsästi lasin takana..
Olen melkein hämmästynyt siitä, että kirjoitusintoni on säilynyt nyt jo ainakin kaksi viikkoa. Olen ajatellut tarinaani kauhean paljon, ja olen jopa ehtinyt kiintyä siihen ja sen hahmoihin - tai ainakin ajatukseen niistä - jollain tavalla. Puhuimme torstaina
pihlamiinin kanssa aika paljon kirjoittamisesta ja myös NaNoWriMo:sta, johon ajattelin nyt osallistua. Vaikka ajatus Pentti-vampyyristä oli hirmu houkutteleva, aion ehkä kuitenkin sijoittaa marraskuisen tarinani keskiajalle. Se vaatii vähiten taustatyötä.
Katsoin tänään YouTubelta erinäisiä videoita, joita en jostain syystä ollut ennen nähnyt. Suurinta hilpeyttä ehkä aiheutti
Anthony Warlow laulamassa pätkää Patience-operetista. Sen sijaan jopa hämmästyin miten monipuolinen ääni Mátélla loppujen lopuksi onkaan. Hänen
tulkintansa Chessin Anthemista on minusta varsin hyvä, ts. en olisi kuvitellut, että hänen äänensä sopii siihen niin hyvin. No, syitä Máté-ihailullehan ei ole koskaan liikaa..