Jan 18, 2007 10:45
Tänä aamuna sängystä ylöspääseminen tuntui vaikealta, siihen meni 1 ½ tuntia. Ensin radio alkoi soida, luultavasti uutiset tulivat siihen aikaan, en kuunnellut vaan jatkoin unia. Näin outoja unia koko aamun, sekavia välähdyksiä ja kavereita oudoissa tilanteissa ja vuorosanoissa.
Kellon soidessa puoli kahdeksalta, en edes kuvitellut herääväni. Laitoin vain herätyksen puoli yhdeksäksi. Kun se soi taas, siirsin sitä vielä puolella tunnilla. Jossain alitajunnassani tajusin, että jos lähtisin heti, kerkeäisin aamueuroille. Päätin jättää menemättä.
Vääntäydyin ylös lopulta yhdeksän aikoihin ja menin suihkuun. Söin aamupalan ja laitoin itseni valmiiksi, vielä oli reilu puoli tuntia leppoisaa aikaa, ellen sitten...menisi jo tasan bussilla.
Laitoin äkkiä ulkovaatteet päälleni, täytin joka aamuisen kännykänetsimiskiintiöni ja juoksin ulos bussipysäkille. Kerkesin mainiosti ja jouduin jopa hieman odottamaan.
Luin Godwanan lapset uudestaan, yhdeksän vuoden jälkeen, se tuntui oudolta ja mielestäni se on hardly a childrens book. Ainakaan ne eivät tajua kaikkea.