(no subject)
ITSEÄÄN TOTEUTTAVA ENNUSTUS
(eksyneenä
pimeisiin vuosisatoihin
missä satelliitit myrkyttävät
kuunalaisen taivaan)
se on auringonnousun väri
haalea ja suttuinen vain
valon likaiset hiukset valuvat
maan ylle
eikä pitkä elämä sano minulle
huomenta
etkö aio edes tuulettaa tätä surkeaa huonetta
etkö aio viedä henkeäsi mihinkään uuteen
älä pidä menojasi täällä
älä minun kädelläni koeta nostaa
aatteita sotiinsa
hävittyihin
ikkunastani katselee valju katse
haivenista pilviliinaa talojen päällä
jotka ovat kipsiä
puheliaita samalla tavoin kuin
vanha osoitekirja tai
kadonneen pienoismallin kokoamisohjeet
etkö aio tällekään päivälle antaa muotoa?
näin sovittaen kättä toisiinsa
sanat hakevat sijaa
koskettaen minua kasvoihin
repeillein kynsin hapuilunsa seassa
kunnes muistan ja
kokoan palaset lattioilta
komerosta
mustuneet käppyräiset sakean pölyn peittämät
nyt muistan ja pukeudun
aina sama suruasu kuin
olisi koko maailma aikaa unohtaa toivo
ja vaipua alas
odottaa ja katua ja odottaa
a.w.yrjänä.
(eksyneenä
pimeisiin vuosisatoihin
missä satelliitit myrkyttävät
kuunalaisen taivaan)
se on auringonnousun väri
haalea ja suttuinen vain
valon likaiset hiukset valuvat
maan ylle
eikä pitkä elämä sano minulle
huomenta
etkö aio edes tuulettaa tätä surkeaa huonetta
etkö aio viedä henkeäsi mihinkään uuteen
älä pidä menojasi täällä
älä minun kädelläni koeta nostaa
aatteita sotiinsa
hävittyihin
ikkunastani katselee valju katse
haivenista pilviliinaa talojen päällä
jotka ovat kipsiä
puheliaita samalla tavoin kuin
vanha osoitekirja tai
kadonneen pienoismallin kokoamisohjeet
etkö aio tällekään päivälle antaa muotoa?
näin sovittaen kättä toisiinsa
sanat hakevat sijaa
koskettaen minua kasvoihin
repeillein kynsin hapuilunsa seassa
kunnes muistan ja
kokoan palaset lattioilta
komerosta
mustuneet käppyräiset sakean pölyn peittämät
nyt muistan ja pukeudun
aina sama suruasu kuin
olisi koko maailma aikaa unohtaa toivo
ja vaipua alas
odottaa ja katua ja odottaa
a.w.yrjänä.