Jaksaako vaiko luovuttaa, kas siinä vasta pulma
Jokseenkin nyt tää työhomma meni ihan överiksi. Tää alkaa jo muistuttaa jotain makaaberia farssia tai erittäin huonoa ö-luokan komediaa. Ehkä mä elänki jossain piilokamerassa? Kohta laatikosta hyppää pieniä vihreitä miehiä ja fanfaarit soi. Ähäkutti, menitpäs lankaan!
Olin niin iloinen tänään aamulla ku mulle soitettiin että sain sen tilan. Sitte ehdin jo tehdä viikko ja kuukausisuunnitelmia, informoida alatyöryhmille jne jne. Kunnes klo 14 soi puhelin, jonka sanoma on se, että tilaa ei ole eikä tule mutta toiminta pitäisi silti saada käyntiin.
Minne? Ei tietoa. Milloin? 2 viikon päästä alettava. Budjetti tälle vuodelle? 0 e.
Tää stressi alkaa jo tuntua selässä, tuntuu ihan fyysistä kipua ja särkyä.
Töissä tuli joteenki ihan lamaantunu olo, oli vaan että oho. Sinne meni suunnitelmat taas kerran lyttyyn. Työtoverit vaan kommentoi että lähde, jätä homma, irtisano itses. Aika rohkaisevaa. Yks miltei puhkes kyyneliin. Ja minä istua möllötän ja ihmettelen.
Niin, ehkä ois hyvä syödä jotain? Mut söin tänään klo 14 aamupalan töissä, lautasellisen puuroa. Kyllä sillä jaksaa tämän päivän, huomispäivään. Ei oo nälkäkään. Samiki on kaukana ja Nappi.
Mut onneks pääsee tänään vähän urheilemaan. Ja huomiselle ja torstaille on ohjelmaa.
Ja sitte onki perjantai ja samin pitäisi tulla tänne viikonlopuksi.
..jos vaan nyt selviäis tästä viikosta. Toivon ihmettä tapahtuvaksi, että mun lukuisat vetoomukset, perustelut ja valitukset tuottais oikeesti tulosta.
Lauramuurahainen sanoo kohta riksrakspoks ison koneiston hampaissa. Niin, mutta luonne ei anna antaa periksi. Kirottu jääräpäisyys.
Olin niin iloinen tänään aamulla ku mulle soitettiin että sain sen tilan. Sitte ehdin jo tehdä viikko ja kuukausisuunnitelmia, informoida alatyöryhmille jne jne. Kunnes klo 14 soi puhelin, jonka sanoma on se, että tilaa ei ole eikä tule mutta toiminta pitäisi silti saada käyntiin.
Minne? Ei tietoa. Milloin? 2 viikon päästä alettava. Budjetti tälle vuodelle? 0 e.
Tää stressi alkaa jo tuntua selässä, tuntuu ihan fyysistä kipua ja särkyä.
Töissä tuli joteenki ihan lamaantunu olo, oli vaan että oho. Sinne meni suunnitelmat taas kerran lyttyyn. Työtoverit vaan kommentoi että lähde, jätä homma, irtisano itses. Aika rohkaisevaa. Yks miltei puhkes kyyneliin. Ja minä istua möllötän ja ihmettelen.
Niin, ehkä ois hyvä syödä jotain? Mut söin tänään klo 14 aamupalan töissä, lautasellisen puuroa. Kyllä sillä jaksaa tämän päivän, huomispäivään. Ei oo nälkäkään. Samiki on kaukana ja Nappi.
Mut onneks pääsee tänään vähän urheilemaan. Ja huomiselle ja torstaille on ohjelmaa.
Ja sitte onki perjantai ja samin pitäisi tulla tänne viikonlopuksi.
..jos vaan nyt selviäis tästä viikosta. Toivon ihmettä tapahtuvaksi, että mun lukuisat vetoomukset, perustelut ja valitukset tuottais oikeesti tulosta.
Lauramuurahainen sanoo kohta riksrakspoks ison koneiston hampaissa. Niin, mutta luonne ei anna antaa periksi. Kirottu jääräpäisyys.