Sep 14, 2005 06:39
Toisaalta yksinasuminen on mukavaa, mutta toisaalta taas ei. Myöhään
valvominen on mukavaa, mutta se ei, että pitää nousta kuudelta ylös
silmät ristissä ja alkaa itse keittää kahviaan. Myöskään se ei ole
kovin mukavaa, jos näkee painajaisia pitkin yötä. Juuri näin kävi
allekirjoittaneelle, joka on juuri nyt silmät ristissä. Pitäisi mennä
vielä kreikan tunnille, koska sieltä ei oikein kehtaa lintsatakaan -
asioissa mennään niin nopeasti eteenpäin. Jos olen poissa yhdenkin
tunnin, joudun ottamaan muut kiinni. Se ei olisi mukavaa varsinkaan
minun kielipäälläni. Haluan istua siellä hyvin ahkerasti, ja kaikilla
muillakin luennoilla vaikka niistä ei sinänsä mitään hyötyä olisikaan.
Ainahan siellä voi tehdä jonkun muun aineen läksyjä... ja samalla
jotain tarttuu päähänkin.
Tänään aukeaa Suuri Sello, ja olemme menossa Kimmon kanssa avajaisiin.
Saa nähdä millainen tungos sielläkin on. Iltapäivällä noin puoli viiden
aikaan Heli tulee kylään, ja sitten pitäisi vielä ehtiä kiltaankin.
Olin kesällä vähemmän aktiivinen, ja ajattelin ruveta taas aktiiviksi,
kun onhan Hennakin tulossa. Niinpä, kyllä minäkin kun muutkin.
Voi huoh. Väsyttää, mutta kouluun pitäisi jaksaa vääntäytyä. Kuka
olikaan se, joka selitti niin autuaasti akateemisen vapauden
ihanuudesta? Tietenkin voi lintsata jos haluaa, mutta se ei ole kovin
suotavaa varsinkaan, jos kreikan kielioppi vaikuttaa enemmänkin
heprealta. Tosiasia on myös se, että luennot ovat sosiaalisia
tilanteita. Jos istuisin vain kotona pänttäämässä ja irkkaamassa, en
koskaan tutustuisi kehenkään todellisessa elämässä. Olisiko se nyt niin
kivaa?
Minun piti eilen lukea ahkerasti, mutta päästyäni siinä neljän maissa
kotiin kaaduinkin vain sänkyyn hetken irkattuani ja surffattuani
netissä. Nukuin vähän yli seitsemään asti illalla, joten siinä voi olla
osasyy valvomiseeni. Ei olisi pitänyt ottaa nokkaunia, sillä ne eivät
kuitenkaan korvaa yöunta. No, tyhmä oppii virheistään... En enää
koskaan nuku noin pitkiä unia - korkeintaan puoli tuntia ja se on
siinä. Puoli tuntiakin on unessa häviävän lyhyt aika. Tuntuu kuin
olisin juuri ummistanut silmäni, ja sitten kello jo soikin. Se ei ole
kovin mukavaa - nukkuminen taas on. Nyt alan miettiä kreikan verbioppia.