Aattelin mennä
Tänä kesänä ei ole ollut tunteja muualla kuin työpäivissä. Iltavuoron edestä ja takaa löytyy minuuttisilppua, jolloin usein olen kovaa vauhtia myöhästymässä jostain. Tuskin kiire sopii kenellekään, mutta minulle ei ainakaan. Tulen kärttyiseksi ja katkeraksi ja kieltäydyn välillä ilonpidosta, vaikka sellaistakin on ollut tarjolla jossain tuolla viisitoistaminuuttisten syövereissä. Haluan lukea. Mitä kiireempi, sitä enemmän haluan vain erakoitua sohvan nurkkaan ja lukealukealukea.
Olen lukenut Donna Tarttin esikoisteosta kesäkuusta asti. Kolmen sivun pätkissä. Ruotsiksi. Voin kertoa, ettei tämä taktiikka varsinaisesti tee oikeutta kerronnalle. Ihmeellistä silti, miten sanoilla voi maalata hidastettuja kohtauksia mieleen. Upea kirja. Huomenna lähden matkaan ja jätän 150 sivua tänne odottamaan. Kirja on liian painava kannettavaksi. Täytyy ottaa kumisaappaat, vaikkei varret taida riittää tulvissa, joihin voi hukkuakin. Matkasuunnitelmat muuttuivat pohjoisesta länteen. En tiedä missä olen kahden viikon päästä. Aika harvoin oikeastaan on niin, vaikka aina jättäisikin kaiken muiden huoleksi.
Tähän voisi laittaa kuvan, jossa on kirjoja tai merta tai yksi Henrik Tikkasen piirrustus, mutta en ymmärrä tuosta uudesta Googlen kuvahausta mitään. Äh.
Olen lukenut Donna Tarttin esikoisteosta kesäkuusta asti. Kolmen sivun pätkissä. Ruotsiksi. Voin kertoa, ettei tämä taktiikka varsinaisesti tee oikeutta kerronnalle. Ihmeellistä silti, miten sanoilla voi maalata hidastettuja kohtauksia mieleen. Upea kirja. Huomenna lähden matkaan ja jätän 150 sivua tänne odottamaan. Kirja on liian painava kannettavaksi. Täytyy ottaa kumisaappaat, vaikkei varret taida riittää tulvissa, joihin voi hukkuakin. Matkasuunnitelmat muuttuivat pohjoisesta länteen. En tiedä missä olen kahden viikon päästä. Aika harvoin oikeastaan on niin, vaikka aina jättäisikin kaiken muiden huoleksi.
Tähän voisi laittaa kuvan, jossa on kirjoja tai merta tai yksi Henrik Tikkasen piirrustus, mutta en ymmärrä tuosta uudesta Googlen kuvahausta mitään. Äh.