...
Hey! It's me, and it's angst time.
Mun youtube -soittolista on täynnä angstmusaa... you know, niin surullista, että pakostakin alkaa itkettää.
En ees tiiä miks, ei mul oo mitään kunnon syytä kaiketi. Mut tarviiko sitä välttämättä ollakaa..
Ehkä saan välillä itkee pois kaikkee tätä paskaa. En maailmaa, en muita ihmisiä, vaan itteäni.
Siitä, että ehkä mä en ansaitse ketään, ja ehkä mä vaan elän elämäni yksin, ku muut löytää unelmiensa miehen ja elää helvetin onnellisena oman pikku perheensä kanssa elämänsä loppuun asti ja mä kuolen vanhana/nuorena, yksin jossain yksiössä tietokoneeni äärelle ja jos joku sattumalta oiski huolissaan, se menis näin:
En oo netissä, ne aattelee, ahaa, se on löytäny elämän jostain.
En vastaa puhelimeen tai mua ei näy missään = Mjaa, se taas nukkuu tai on koneella..
"Et sä tarvi miestä, sähän pärjäät nii hirveen hyvin sinkkuna. Sä oot semmonen vahva ja itsenäinen ja näin... ei kukaan mies varmaan ees uskaltais alottaa suhdetta sun kanssa, ku sul on nii vahvat mielipiteet ja tällee.."
Joo... kiitti vitusti... Ihan ku en tietäis sitä.. Mut en mä aio muuttuu vaan sen takia, että jätkät haluaa jonku, jota ne saa komennella mielin määrin. Jos suhteen alottaminen tarkottaa sitä, että mun pitää luopua mun ainoista vahvuuksista (eli omista mielipiteistä), jääkiekosta, vapaudesta, niin ehkä mä sitte elän sinkkuna.
Kauheen moni sanoo, just erottuaan, että oo onnellinen, että oot sinkku, tai et miks mä haluisin alottaa seurustelun, se on pelkkää tuskaa.. Noh, elä 21 (melkein 22) vuotta sinkkuna niin, ettei kukaan ees koskaan tuu sanomaan sulle, että ne on ihastunu suhun tai haluis alottaa jotain sun kanssas ja tuu sitte sanomaan...
Että tämmönen perjantai-ilta.
Tän illan mä vietän halaten Simbaa, kattoen mun keskeneräisiä ficcejä silleen "miks vitussa en saa koskaan
mitään päätökseen", mun opparia miettien samaa ja vaan kyhjötän jossain nurkassa kuollen vähitellen vitutukseen, että oon taas kipee...
Huomenna sitte varmaan parempi päivä, ku toivottavasti lähetään illalla viihteelle, ihan sama vaikka oisin kuinka hirveessä flunssassa, mähän lähen.Nih.