Olo on kuin märällä pesusienellä.
Pääsin hampaista. Sain ison laskun ja lääkkeitä.
Lieveilmöinä naamani on turvonnut (mun alahuuli on just sen näköinen ja tuntuinen, kuin siihen olis laitettu vähän liikaa silikonia), nieleminen tuottaa vaikeuksia enkä pysty puhumaan. Jos avaan suuni niin saan ulos vain tosi satunnaista mölinää ja osaan sanoa ehkä m- ja o-kirjaimet.
Oli aika mielenkiintoista tulla takas kotiin bussilla kun ei voinut sanoa mihin on menossa, vaan piti aikataulusta osoittaa. Kuski ilmeisesti luuli minun olevan myös kuuro, koska hän puolestaan viittoili minulle hintaa näytöstä, eikä edes sanonut sitä ääneen :D Sitten maksoin vielä tosi pienillä kolikoilla ja jouduin viittomaan, että etsin vielä yhden 20 senttisen lompakosta. Kuski nyökkäsi. Pois lähtiessäni kuuntelin musiikkia mp3-soittimesta ja varmaan se sitäkin vähän ihmetteli, mutta milläs selität kun ei tule sanoja suusta. Oli aika noloa, mutta samalla jotenkin tosi hauskaa :DDD Mietin vaan, että mitä sitten sanon, kun se sama kuski tulee joskus uudestaan vastaan ja sattuis luulemaan, etten osaa puhua :DDDDD
Mjoo....Nyt siivoan musiikin tahtiin~