ajatuksia:

May 20, 2006 20:12

ihmiset ovat kuin ruusuja
-elävät lakastuneina vain hieman pidempään.
he syntyvät raamatun mukaan täydellisinä
(jota he siis mitä luultavimmin ovat.)
ja elävät turvallisessa maassa säteillen päivästä toiseen kauniina,niin kauniina.
sitten heidät temmataan maasta,erilaisilla aineilla ja hoidoilla heidän hekuaan koitetaan pitää yllä että joku huolisi heidät,mutta terälehdet ovat jo alkaneet rypistyä ja tippua.
he lakastuvat ja kuolevat hiljalleen.

kuinka voi sanoa eksyneensä,jos liikkuu paikassa,jossa ei ole ennen käynyt?onko eksyminen sitä kun ei tiedä missä on? -ei.uskon että on eksynyt,kun ei tiedä minne pitäisi mennä.miettikää sitten mikä ero niillä on ja kuinka monessa merkityksessä.
Previous post Next post
Up