Murrrrnau!
Hiphei! Taas uusia tuulia puhaltelee, ja se on hyvä :)
Ensinnäkin, mun tukkani lyheni radikaalisti lapojen alta polkaksi. Se on melkoisen pirtsakka, i like it. Välillä menee hermot kun en vaan osaa laittaa sitä, mut kaikkea oppii kun kokeilee.
Sit toisena, alkoholin käyttö loppus just. Eihän tää nyt vielä mikään superuutinen sinänsä ole etten oo kohta kuukauteen juonu pisaraakaan alkomaholia, kyllähän kuka tahansa mattimeikäläinen siihen kykenee. Mulle se on jo iso asia kun ei oo ollu ongelmia alkoholin kanssa vaan on maistunut aina tosi hyvin. Nytkino n tehny vähän väliä mieli mutta oon malttanut. Sitten tää vasta on iso juttu kun voin sitä kahta kuukautta riemuita, tai puolta vuotta kuten on tähtäimessä. Mutta niin, en juo, piste. Yks parhaista päätöksistäni hetkeen.
Kesän mittaan on tullut treenailtua tuota tulihommaa, ja esityksiäkin on ollut. Hyhkyn venetsialaisista tuli mukavaa palautetta, ja syyskauden treenit käynnistyi jo. Tänään vielä mennään tulilla treenaileen, mutta kohta joutuu siirtyyn sisälle ja pyöritteleen harjoitusvälineitä vaan. Eipä siinä mitään, tarviiskin jo alkaa tosissaan harjotteleen joitakin uusia liikkeitä että sais vähän variaatiota ja vaihtelua tekemisiinsä. Myöskin tankotanssin pariin palaan syksystä uudelleen, tosin nyt on vaan kymppikortti eli 7th Heaven-studion sanoin teräskortti käytössä. Jos jaksan innostua enemmänkin, mietin isomman kortin hankintaa. Olishan se nyt siistii omistaa timanttikortti :D
En vissiin kesällä huomannut kertoa perheenlisäyksestä? No, kolmas kissa asettui taloksi heinäkuun alussa. Navettakissan nelikuinen rasavilli pentu ryhtyi Onnelan residenssin valtiattareksi, ja nyt sen lempiharrastuksista voisi mainita ainakin isompien kissojen retuuttamisen, verhoja ja housunlahkeita pitkin kiipeilyn, muiden kuin omien ruokiensa syömisen ja nukkuvan omistajansa varpaiden metsästyksen peiton alta. Vallan mainio otus tuo. Nimeltään hän on Lilli, ja erikoisuutensa on mahtipeukut kuten kuvasta näkee.
(turkkinsa on nykyään huomattavasti paremmassa kunnossa kuin tässä kuvassa loishäädön ja kunnollisen ruoan myötä)
Ja lopuksi, hurahdin kasveihin. Kesän ajan kellonmekko, mansikka, ruohosipuli ja basilika viihtyivät parvekkeella ihan hyvin, murattikin jopa siinä määrin että meinasin ihan jättää sen tonne ulos kun ei ollut kuivuudesta ja kylmyydestä moksiskaan. Nyt tuo murattiamppeli oleilee ikkunan äärellä olohuoneessa, katsotaan miten sen käypi. Tästä kaikesta ilahtuneena oon surffaillut nettiä ympäriinsä aamukahvia lipittäen ja tullut siihen tulokseen että mun on hankittava Hoya Compacta eli posliinikukka ja istutettava se hengaan ikkunan äärelle (tuossa kuvassa kasvaa just hoya hengassa) tai kirjahyllyyn umpimaljakkoon (no ei se tosiaan ole täysin umpinainen, sen verran vaan ettei kissat revi sitä). Perinteinen onnenbambu olis myös valtavan kaunis, mutta kissaongelma on vielä ratkaisematta joten nuo riippuvat kasvit tai maljakossa viihtyvät toiminee paremmin. Bambu kun kasvaa vähän turhan isoksi ollakseen kirjahyllyssä turvassa, ja amppeliinhan siitä ei luonnollisesti ole...
Tästä voisinkin siirtyä ulos ihanaan syysilmaan ja suunnata kirpparille. Rahaa eioo joten ennemmin vaan katselen, varaan pöydän ja vien Kaunottareen parit käyttämättä jääneet saappaat myytäväksi. Illalla eka tanssitunti ja tosiaan ne tulistelut, jesh. Aletaan vissiin suunnitteleen pienellä porukalla ihan omaa koreografiaakin, musiikkivisiona vahvasti Monster Magnetin Cage around the Sun. Myös Portishead vois toimia, ja letkeempään tunnelmaan kävis keväästä saakka luukuttamani Brant Bjork. Tai sitten kaivetaan joku ihan eri maailmasta tuleva ambienttifiilistely, saapi nähdä ny...
Ensinnäkin, mun tukkani lyheni radikaalisti lapojen alta polkaksi. Se on melkoisen pirtsakka, i like it. Välillä menee hermot kun en vaan osaa laittaa sitä, mut kaikkea oppii kun kokeilee.
Sit toisena, alkoholin käyttö loppus just. Eihän tää nyt vielä mikään superuutinen sinänsä ole etten oo kohta kuukauteen juonu pisaraakaan alkomaholia, kyllähän kuka tahansa mattimeikäläinen siihen kykenee. Mulle se on jo iso asia kun ei oo ollu ongelmia alkoholin kanssa vaan on maistunut aina tosi hyvin. Nytkino n tehny vähän väliä mieli mutta oon malttanut. Sitten tää vasta on iso juttu kun voin sitä kahta kuukautta riemuita, tai puolta vuotta kuten on tähtäimessä. Mutta niin, en juo, piste. Yks parhaista päätöksistäni hetkeen.
Kesän mittaan on tullut treenailtua tuota tulihommaa, ja esityksiäkin on ollut. Hyhkyn venetsialaisista tuli mukavaa palautetta, ja syyskauden treenit käynnistyi jo. Tänään vielä mennään tulilla treenaileen, mutta kohta joutuu siirtyyn sisälle ja pyöritteleen harjoitusvälineitä vaan. Eipä siinä mitään, tarviiskin jo alkaa tosissaan harjotteleen joitakin uusia liikkeitä että sais vähän variaatiota ja vaihtelua tekemisiinsä. Myöskin tankotanssin pariin palaan syksystä uudelleen, tosin nyt on vaan kymppikortti eli 7th Heaven-studion sanoin teräskortti käytössä. Jos jaksan innostua enemmänkin, mietin isomman kortin hankintaa. Olishan se nyt siistii omistaa timanttikortti :D
En vissiin kesällä huomannut kertoa perheenlisäyksestä? No, kolmas kissa asettui taloksi heinäkuun alussa. Navettakissan nelikuinen rasavilli pentu ryhtyi Onnelan residenssin valtiattareksi, ja nyt sen lempiharrastuksista voisi mainita ainakin isompien kissojen retuuttamisen, verhoja ja housunlahkeita pitkin kiipeilyn, muiden kuin omien ruokiensa syömisen ja nukkuvan omistajansa varpaiden metsästyksen peiton alta. Vallan mainio otus tuo. Nimeltään hän on Lilli, ja erikoisuutensa on mahtipeukut kuten kuvasta näkee.
(turkkinsa on nykyään huomattavasti paremmassa kunnossa kuin tässä kuvassa loishäädön ja kunnollisen ruoan myötä)
Ja lopuksi, hurahdin kasveihin. Kesän ajan kellonmekko, mansikka, ruohosipuli ja basilika viihtyivät parvekkeella ihan hyvin, murattikin jopa siinä määrin että meinasin ihan jättää sen tonne ulos kun ei ollut kuivuudesta ja kylmyydestä moksiskaan. Nyt tuo murattiamppeli oleilee ikkunan äärellä olohuoneessa, katsotaan miten sen käypi. Tästä kaikesta ilahtuneena oon surffaillut nettiä ympäriinsä aamukahvia lipittäen ja tullut siihen tulokseen että mun on hankittava Hoya Compacta eli posliinikukka ja istutettava se hengaan ikkunan äärelle (tuossa kuvassa kasvaa just hoya hengassa) tai kirjahyllyyn umpimaljakkoon (no ei se tosiaan ole täysin umpinainen, sen verran vaan ettei kissat revi sitä). Perinteinen onnenbambu olis myös valtavan kaunis, mutta kissaongelma on vielä ratkaisematta joten nuo riippuvat kasvit tai maljakossa viihtyvät toiminee paremmin. Bambu kun kasvaa vähän turhan isoksi ollakseen kirjahyllyssä turvassa, ja amppeliinhan siitä ei luonnollisesti ole...
Tästä voisinkin siirtyä ulos ihanaan syysilmaan ja suunnata kirpparille. Rahaa eioo joten ennemmin vaan katselen, varaan pöydän ja vien Kaunottareen parit käyttämättä jääneet saappaat myytäväksi. Illalla eka tanssitunti ja tosiaan ne tulistelut, jesh. Aletaan vissiin suunnitteleen pienellä porukalla ihan omaa koreografiaakin, musiikkivisiona vahvasti Monster Magnetin Cage around the Sun. Myös Portishead vois toimia, ja letkeempään tunnelmaan kävis keväästä saakka luukuttamani Brant Bjork. Tai sitten kaivetaan joku ihan eri maailmasta tuleva ambienttifiilistely, saapi nähdä ny...