pikkujoulut ja tyhmä setä
Firman pikkujouluissa oli mukavaa, juttelin deathmetallista pitävän toimistosihteerin kanssa keikkailusta ja Itä-Suomesta asemaravintolassa ja tajusin, että kaikesta huolimatta meillä on itseasiassa aika hyvä henki töissä. Pelottava mieskään ei ole enää niin pelottava, sillä vaan on ehkä yksi kuivimmista ja karskeimmista huumorintajuista mitä tiedän. Sen kivikasvoisuuden kun yhdistää melko raamikkaaseen olemukseen, niin vähemmästäkin vähän säikähtyy. Tietystikin harrateltiin paljon selkääntaputtelua puolin jos tosin, mutta sekin oli hauskaa omalla tavallaan. Nyt onkin mielenkiitoista nähdä, millaista on mennä maanantaina taas töihin. Ei niinkään siksi, että odottaisin ilmapiirin jotenkin muuttununeen, vaan ehkä enemmänkin kiinnostaa oma asenne. Mie niin helposti jotenkin jumahdan niihin hierarkioihin ja olen jäykkä, joten teki hyvää nähdä ihmiset sen työroolin ulkopuolella. Välillä kyllä taas huomasin, etten osaa puhu mukavia, puhun vaan töistä tai muusta tylsästä.
Nukuin myös pitkästä aikaa todella hyvin, näin vaan tosi hassuja unia siitä, miten olin ihastunut imaginääriseen luokkatoveriin. Aamulla olin vähän pettynyt.
Tänään siis olin publiikissa, joka vähän muistutti lukioajan joulujuhlia. Samalla tavoin rehtori piti puheen ja välillä esiintyi jokin musiikkiakti, kaikki oli vaan astetta "ammattimaisempaa". Joskus toivoisin, että tuo koulu olisi muutenkin enmmän kuin lukio, osastojen välisä pussihyppelykisoja tai jotain. Nojoo, näin surkuttelee ihminen joka ei taaskaan mennyt koulun pikkujouluhin, vaikka siellä olisi voinut törmätä vaikka kehen.
Päivän vereenpaineen kohoamisen aihetti Kelan setä. Yritin koululla ollessani hoitaa samalla muutkin asiani, joten menin kyselemään kelan toimistolta tulorajojeni määrää, sillä nostin kesälläkin asumislisää ja nyt sitten olenkin tehnyt viime aikoina aika paljon töitä. Olin saanut käsityksen, että jo pelkkä asumistuki vaikuttaa tuohon ja halusin tietää minkä verran miun pitää niitä maksaa takaisin. No, setä vaikutti kyllä jo heti alusta vähän hmm, hakusessa olevalta vakuutellessaan takisinmaksun tarpeettomuutta, mutta hän soitti vielä jollekkin taholle varmistaakseen, ettei asumistuki todellakaan vaikua ns. vapaan tulon määrään.
Tämähän oli tietysti loistava uutinen, mutta pieni epäilyksen siemen jäi mieleeni kytemään, joten kotona tutkin asiaa netistä ja selvisikin, että ne todellakin vaikuttavat siinä missä opintoraha. Ärsytti valtavasti. Jos en olisi vielä varmistanut itse, niin ensi vuonna olisin ollut niin kusessa niiden karhukirjeiden kanssa, kun minulle suorastaan vakuutellaan aivan toista. Enkä millään kehtaisi mennä sinne toimistoon takaisin inttämään tästä asiasta.
Olo kuitenkin helpottui kun söin massiivisen annoksen kerroskiisseliä ja katsoin tämän. Niin, ja sain vihdoin last.fm:n toiminaan (mie olen niin myöhässä kaikessa), mutten oikein tajua sitä.
Nukuin myös pitkästä aikaa todella hyvin, näin vaan tosi hassuja unia siitä, miten olin ihastunut imaginääriseen luokkatoveriin. Aamulla olin vähän pettynyt.
Tänään siis olin publiikissa, joka vähän muistutti lukioajan joulujuhlia. Samalla tavoin rehtori piti puheen ja välillä esiintyi jokin musiikkiakti, kaikki oli vaan astetta "ammattimaisempaa". Joskus toivoisin, että tuo koulu olisi muutenkin enmmän kuin lukio, osastojen välisä pussihyppelykisoja tai jotain. Nojoo, näin surkuttelee ihminen joka ei taaskaan mennyt koulun pikkujouluhin, vaikka siellä olisi voinut törmätä vaikka kehen.
Päivän vereenpaineen kohoamisen aihetti Kelan setä. Yritin koululla ollessani hoitaa samalla muutkin asiani, joten menin kyselemään kelan toimistolta tulorajojeni määrää, sillä nostin kesälläkin asumislisää ja nyt sitten olenkin tehnyt viime aikoina aika paljon töitä. Olin saanut käsityksen, että jo pelkkä asumistuki vaikuttaa tuohon ja halusin tietää minkä verran miun pitää niitä maksaa takaisin. No, setä vaikutti kyllä jo heti alusta vähän hmm, hakusessa olevalta vakuutellessaan takisinmaksun tarpeettomuutta, mutta hän soitti vielä jollekkin taholle varmistaakseen, ettei asumistuki todellakaan vaikua ns. vapaan tulon määrään.
Tämähän oli tietysti loistava uutinen, mutta pieni epäilyksen siemen jäi mieleeni kytemään, joten kotona tutkin asiaa netistä ja selvisikin, että ne todellakin vaikuttavat siinä missä opintoraha. Ärsytti valtavasti. Jos en olisi vielä varmistanut itse, niin ensi vuonna olisin ollut niin kusessa niiden karhukirjeiden kanssa, kun minulle suorastaan vakuutellaan aivan toista. Enkä millään kehtaisi mennä sinne toimistoon takaisin inttämään tästä asiasta.
Olo kuitenkin helpottui kun söin massiivisen annoksen kerroskiisseliä ja katsoin tämän. Niin, ja sain vihdoin last.fm:n toiminaan (mie olen niin myöhässä kaikessa), mutten oikein tajua sitä.