Pian, hyvin pian...
Minä saan kjaksi levyjä. ^___^ <3 tilasin uudemman kerran Mirri Musicista levyjä. Dir en greyn uusimman, Withering to deathin ja sitten Kageroun guroushokun. Ei hajuakaan onko Kagerou hyvä. Jos ei, niin pakotan veljeni ostamaan sen minulta ylihintaan! XDD Joo'o.
Minua vituttaa. En jaksa olla ihmisten seurassa, mutta toisaalta taas en jaksa yksinäisyyttäkään. Tarvitsen ihmisiä, muuten oikeasti pimahdan. En kestä porukoitani. Olisi jotenkin niin rentouttavaa hoitaa kaikki asiat kuntoon. Jos saisin vaikka kolme päivää omaa yksinäisyyttäni, ei ketään muita, ei piipittäviä kissapoloja, kääkättäviä äitejä tai hulluja ystäviä. Pelkästään minä, ja sen hetkinen musiikki mikä sattuisi tuntumaan hyvältä.
Ehkä minua masentaa se, että eräs hyvä ystäväni on masentunut, ainakin uskoisin hänen olevan. Masentunut on varmasti lähin sana siihen. Ha. Aion piristää häntä jollain keinoa, vaikkei hän sitä varmasti kaipaisikaan. Joskus on hyvä vain miettiä yksinään kaikkea ja rauhoittua, niinkuin minun pitäisi päästä tekemään. En vain pysty siihen. Olen sosiaalisriippuvainen. Ja riippuvainen myös kaikesta maallisesta ja materiaalisesta paskasta mitä oikeasti en tarvitse, tahdon vain omistaa. .__.,,
Hmm... minun pitäisi nyt spurtata nämä pari viimeistä viikkoa tästä jaksosta loppuun, mutta en jaksa. Musikaali on niin pirun rankka enkä osaa edes vuorosanojani! En ainakaan oikeassa kohtaa, ainakin luulen niin. Tuntuu niin mitättömältä valittaa tälläisestä, mutta. Elämäni on nyt mitätöntä, kun olen vain ihastunut johonkin epämääräiseen ja sitten argh. Raaaivostuttavaa! Ikinä enää en kerro ihastukselleni pitäväni hänestä. X___X
Kraahghag. Tarvitsen hyvää teetä ja raikasta ilmaa, lämpimän kylvyn ja miyavia. musiikkina siis, ei mitään sen erikoisempaa (ihanku mulla ois chäännssei hei >XD). hiukseni ovat nimittäin likaiset.. >__>;
ja ruokaa. se tekisi hyvää. tahallani aina skippailen aterioita ja leikin laihduttajaa vaikka sitten taas seuraavana (tai samana päivänä) vedän kaiken ruoan takaisin kolminkymmenkertaisena enkä edes urheile. en minä voi laihtua jos syön päivittäin karkkia ja sellaista ja koko ajan jotain paskaa ja syön liikaa ja en urheile. sillä tavalla aiemminkin lihoin. X_X en voi luottaa siihen että kasvan kolkytmetriä ja paino tasoittuu. miksi valitan edes tuosta? en ole ylipainoinenkaan varmaan tai mitään. Ö_ö;; perse. en vain ole tyytyväinen, siksi.
ahdistaa kaikki asiat! olisi niin helppoa olla olematta ja unohtaa kaikki koulu ja opiskelu ja musikaali ja sitten vain olla. ehkä aloittaa kaikki alusta, muokkautua sellaiseksi hyväksi lapseksi eikä pettää äitiään tavallaan. hmf. en tiedä. ehkä, ehkä ei.
njoo. sellaista se elämä nyt on. joskus on huonompiakin aikoja. aina ei kaikki voi luistaa tosi hyvin. kyllä tämä tästä. ruoan jälkeen on jo huomattavasti parempi olo ja en enää murehdi turhia. ^__^ sitten voin olla iloinen ja keksiä jotain tekemistä. menen vaikka kaverin luokse tai jotain. joo. kun aina kaikki tunkee meille, mun huki heis!
Minua vituttaa. En jaksa olla ihmisten seurassa, mutta toisaalta taas en jaksa yksinäisyyttäkään. Tarvitsen ihmisiä, muuten oikeasti pimahdan. En kestä porukoitani. Olisi jotenkin niin rentouttavaa hoitaa kaikki asiat kuntoon. Jos saisin vaikka kolme päivää omaa yksinäisyyttäni, ei ketään muita, ei piipittäviä kissapoloja, kääkättäviä äitejä tai hulluja ystäviä. Pelkästään minä, ja sen hetkinen musiikki mikä sattuisi tuntumaan hyvältä.
Ehkä minua masentaa se, että eräs hyvä ystäväni on masentunut, ainakin uskoisin hänen olevan. Masentunut on varmasti lähin sana siihen. Ha. Aion piristää häntä jollain keinoa, vaikkei hän sitä varmasti kaipaisikaan. Joskus on hyvä vain miettiä yksinään kaikkea ja rauhoittua, niinkuin minun pitäisi päästä tekemään. En vain pysty siihen. Olen sosiaalisriippuvainen. Ja riippuvainen myös kaikesta maallisesta ja materiaalisesta paskasta mitä oikeasti en tarvitse, tahdon vain omistaa. .__.,,
Hmm... minun pitäisi nyt spurtata nämä pari viimeistä viikkoa tästä jaksosta loppuun, mutta en jaksa. Musikaali on niin pirun rankka enkä osaa edes vuorosanojani! En ainakaan oikeassa kohtaa, ainakin luulen niin. Tuntuu niin mitättömältä valittaa tälläisestä, mutta. Elämäni on nyt mitätöntä, kun olen vain ihastunut johonkin epämääräiseen ja sitten argh. Raaaivostuttavaa! Ikinä enää en kerro ihastukselleni pitäväni hänestä. X___X
Kraahghag. Tarvitsen hyvää teetä ja raikasta ilmaa, lämpimän kylvyn ja miyavia. musiikkina siis, ei mitään sen erikoisempaa (ihanku mulla ois chäännssei hei >XD). hiukseni ovat nimittäin likaiset.. >__>;
ja ruokaa. se tekisi hyvää. tahallani aina skippailen aterioita ja leikin laihduttajaa vaikka sitten taas seuraavana (tai samana päivänä) vedän kaiken ruoan takaisin kolminkymmenkertaisena enkä edes urheile. en minä voi laihtua jos syön päivittäin karkkia ja sellaista ja koko ajan jotain paskaa ja syön liikaa ja en urheile. sillä tavalla aiemminkin lihoin. X_X en voi luottaa siihen että kasvan kolkytmetriä ja paino tasoittuu. miksi valitan edes tuosta? en ole ylipainoinenkaan varmaan tai mitään. Ö_ö;; perse. en vain ole tyytyväinen, siksi.
ahdistaa kaikki asiat! olisi niin helppoa olla olematta ja unohtaa kaikki koulu ja opiskelu ja musikaali ja sitten vain olla. ehkä aloittaa kaikki alusta, muokkautua sellaiseksi hyväksi lapseksi eikä pettää äitiään tavallaan. hmf. en tiedä. ehkä, ehkä ei.
njoo. sellaista se elämä nyt on. joskus on huonompiakin aikoja. aina ei kaikki voi luistaa tosi hyvin. kyllä tämä tästä. ruoan jälkeen on jo huomattavasti parempi olo ja en enää murehdi turhia. ^__^ sitten voin olla iloinen ja keksiä jotain tekemistä. menen vaikka kaverin luokse tai jotain. joo. kun aina kaikki tunkee meille, mun huki heis!