Oltiin tulossa Istanbulista takaisin, välilasku Budapestissa. Luulin että olin onnekas kun sain hätäulospaikan, jossa on paremmat jalkatilat.
Ajattelin että vedät sikeitä lennon ajan, kun 2.30am lähtö hotellista oli jättänyt aika läjän univelkaa. Eipä onnistunut.
Takana istuva muksu potki selkänojaa ja paukutti tarjotinta. Vilkaisin taakseni ja vieressä istuva isukki käänsi nopeasti katseensa sivuun kun huomasi että katson. Kun katsoin muksua tiukasti, muksu katsoi takaisin ja hymyili mukavalloittavasti. Isä alkoi pölisemään ruotsiksi heti kun vilkaisin taakseni ja kun sanoin että "Could you ask your child to stop doing that?" niin ei ollut kuulevinaankaan. Enkä kysynyt mitenkään hiljaa. Eikä ollut ensimmäinen kerta.
Mitä vittua siinä pitäisi tehdä? Nostaa meteli?
"These motherf*cking kids on this motherf*cking plane!"
Muksut koneessa. Minkä takia, jos sanot että haluat nukkua/lukea/puhua kaverin kanssa rauhassa ilman jatkuvaa selkänojan potkimista, niin sinua pidetään suurimpana kusipäänä mitä maa päällään kantaa?
"Mutta sehän on vain lapsi! Kai itsekin olet joskus ollut lapsi?" No totta helvetissä olen. Olen vieläpä ollut lentokoneessa ja *ta-daa!* käyttäytynyt ihmisiksi.
Lapsihan on niin viaton, kykenemätön pahaan eikä varmasti mölyä tahallaan. Joopa joo. Lapsi ei ehkä edusta Damien-luokan pikku antikristusta, mutta lapsi on kyllä äärimmäisen itsekäs. Jos lapsi saa mölytä eikä siitä seuraa mitään sanktiota, niin miksi lapsi lopettaisi? Lapselle kuitenkin on tärkeintä oma etu.. lelut omitaan jos joku kiinnostuu niistä, kuka tahansa lastentarhan touhua seurannut ja siitä jotain muistava tietää että lapset voivat myös olla todella julmia.
"Mutta kun ei lapsella ole muutakaan tekemistä." Ei minua kiinnosta. Vanhempien tehtävä on mielestäni tarjota pikku adhd-mugulalle tekemistä ja huomiota pitkän lennon ajaksi.Lapsella on oikeus nauttia lennosta... kuten meillä muillakin.
Piirustusvihkoset, kirjan lukeminen lapselle, pienet lelut.. eivät ne haittaa minua. Kuten ei normaalien ihmisten jutustelukaan. Jatkuva huutaminen ja riehuminen ovat juttu erikseen.
En minä tässä lapsia syytä.. vaan vanhempia. "Ei se ole kuule niin helppoa, kyllä sinäkin sitten ymmärrät kun sinulla on omia blaa blaa blaa." Miten koneissa sitten on täysin cooleja lapsia jotka joko kuuntelevat äänikirjaa, piirtävät tai muuten ovat rauhallisena penkillään ilman mitään häiriötä?