NOTHING HAPPENS
En nää koskaan ketään. Mut huomenna nään aivan ihania. Nään ainaki krissen ja christiinan. Ja lovexin keikalle ja sitä ennen krisse-kullan hotelliin. Ja en tiä viä oonko sunnuntaihin asti. Riippuu siitä et onks täällä jotain lauantai-iltana. Aaaaaa voi kun jännittävää. Aivan ihanaa lähtee sinne. On niin kauan pitäny. Ostin tänään vyön ja housut ja paidan. Ostin ne kaikki vero modasta. ENITEN KALLISTA. Mut en oo varmaan koskaan ostanu siältä mitään. Hmmm. Muutto on tosi pian. Riikka tulee sinne maalaa. Enää kolme viikkoo. Eilen oltiin kattomassa sitä taas ja sit kun lähdin sonjan kaa kaupungille suoraan niin tuntu tyhmältä mennä sit kotii annalaa koska alan jo irtautuun niinku tästä paikasta ja ihan hyvin oisin voinu mennä sinne kissanmaan taloon kotiini. Ei olla pakattu viä yhtää. Sit kun muutetaan niin kaikki muuttuu. Tai siis niin toivon ja uskottelen ittelleni et sit kaikki on paremmin ja plapla. Ainakin on paljon helpompi mennä jokapaikkaa. Kaikki on lähellä jne. Haluisin et jotkut ihmist ois mun kavereita mut en tiä miten se ois mahdollista.
Vanhojen tanssit lähestyy mut en jaksa innostua. Kuitenki innostun vasta ihan viime hetkellä ja sit tulee kauhee stressi paniikki. Jenni vois pitää ne tuparit. Sinne tulis kaikki ysikymppiset ja hokit ja tenniksen pelaajat. Varsinkin se yks kehen rakastuin viimeks se ihana : DDDD
Mietin et pidänkö tuparit. Onkohan se hyvä idea. Kaikki painostaa, ja toisaalta haluisin. En vaan tiä et ketä kutsuisin tai siis kun jos kaikki ketä haluisin tulis ni kukaan ei tuntis ketää tai siis sillee en tiä et miten ny täs järjestäsin koko homman. Lähetin yks päivä Siirille sähköpostii sinne Kanadaan. Mitähän sekin siellä tekee ja onkoha se ihan eri ihminen ku tulee pois tai siis kun ei ees paljoo nähty ennen ku se sinne lähti. Mut en usko et koskaan se tulee mulle sillai vieraaks, se on varmaa yks harvoi ihmisii joita vaik en jotai kahtee vuotee näkis ni silti tuntus ku vasta eilen ois nähty. Ollaan vaan aivan täysin erilaisii nykyää. Mut silti mikää ei oo muuttunu. Hmmm. Ois ihana käydä lukio neljäs vuodes, ois niin paljo rennompaa. Ehtisin tekeen paremmi kaikki jutut mitä haluun ja ois aikaa miettii asioita. Ja tietysti päivät ois lyhempii. Mut kun nykyään pitää olla joku pätevä syy siihen, tai sit pitää vaan olla niiiin huono et on vaan pakko käydä viä yks vuosi.
Nii eilen tosiaan sonja soitti mulle ja nähtii sillai kunnolla pitkästä aikaa. Ku aina ku ollaa nähty täs viime aikoina niin ei olla kunnolla pystytty puhuu et nyt ku näin sen nii oli niin paljo kaikkia asioita et menin ihan sekasin. Ja se kerto kaikkia juttuja. Pienet on kyl jotkut piirit. Hmm. Ja muisteltii kaikkia juttuja. Ja mietitti et mikä kaikkia ihmisiä vaivaa. Hmmm. Mä vaan ootan sitä Arkkia. Enää ihan vaa vähä yli kuukausi. Ja sittem kaikki ihana. Kouvolan tytöt tulee ja kaikki tulee sinne ja Sarkku tulee kans. Riikan kans mennää, oi kun pääsis eturiviin ois täydellistä. Mut ei se kyl varmaa oikee onnistu.
Mun on pakko alkaa harrastaa jotai liikuntaa tai kohta oon ihan rampa kun en oo vuoteen tehny yhtää mitää ja ällöttää niin paljon. Mut sit ku muutetaa ni sitte.
Miks en saa mielestä yhtä ihmistä. Tai siis en kyllä haluukkaa saada vaikka tiedän seuraukset.
Vammasta.
Vanhojen tanssit lähestyy mut en jaksa innostua. Kuitenki innostun vasta ihan viime hetkellä ja sit tulee kauhee stressi paniikki. Jenni vois pitää ne tuparit. Sinne tulis kaikki ysikymppiset ja hokit ja tenniksen pelaajat. Varsinkin se yks kehen rakastuin viimeks se ihana : DDDD
Mietin et pidänkö tuparit. Onkohan se hyvä idea. Kaikki painostaa, ja toisaalta haluisin. En vaan tiä et ketä kutsuisin tai siis kun jos kaikki ketä haluisin tulis ni kukaan ei tuntis ketää tai siis sillee en tiä et miten ny täs järjestäsin koko homman. Lähetin yks päivä Siirille sähköpostii sinne Kanadaan. Mitähän sekin siellä tekee ja onkoha se ihan eri ihminen ku tulee pois tai siis kun ei ees paljoo nähty ennen ku se sinne lähti. Mut en usko et koskaan se tulee mulle sillai vieraaks, se on varmaa yks harvoi ihmisii joita vaik en jotai kahtee vuotee näkis ni silti tuntus ku vasta eilen ois nähty. Ollaan vaan aivan täysin erilaisii nykyää. Mut silti mikää ei oo muuttunu. Hmmm. Ois ihana käydä lukio neljäs vuodes, ois niin paljo rennompaa. Ehtisin tekeen paremmi kaikki jutut mitä haluun ja ois aikaa miettii asioita. Ja tietysti päivät ois lyhempii. Mut kun nykyään pitää olla joku pätevä syy siihen, tai sit pitää vaan olla niiiin huono et on vaan pakko käydä viä yks vuosi.
Nii eilen tosiaan sonja soitti mulle ja nähtii sillai kunnolla pitkästä aikaa. Ku aina ku ollaa nähty täs viime aikoina niin ei olla kunnolla pystytty puhuu et nyt ku näin sen nii oli niin paljo kaikkia asioita et menin ihan sekasin. Ja se kerto kaikkia juttuja. Pienet on kyl jotkut piirit. Hmm. Ja muisteltii kaikkia juttuja. Ja mietitti et mikä kaikkia ihmisiä vaivaa. Hmmm. Mä vaan ootan sitä Arkkia. Enää ihan vaa vähä yli kuukausi. Ja sittem kaikki ihana. Kouvolan tytöt tulee ja kaikki tulee sinne ja Sarkku tulee kans. Riikan kans mennää, oi kun pääsis eturiviin ois täydellistä. Mut ei se kyl varmaa oikee onnistu.
Mun on pakko alkaa harrastaa jotai liikuntaa tai kohta oon ihan rampa kun en oo vuoteen tehny yhtää mitää ja ällöttää niin paljon. Mut sit ku muutetaa ni sitte.
Miks en saa mielestä yhtä ihmistä. Tai siis en kyllä haluukkaa saada vaikka tiedän seuraukset.
Vammasta.